”Tätä ei opetettu koulussa”: kuvataiteilijoiden täydennyskoulutuskäytäntöjen arviointi Magenta -hankkeessa
Pöyry, Heta (2013)
Pöyry, Heta
Lapin yliopisto
2013
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201311271340
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201311271340
Tiivistelmä
Tutkimukseni käsittelee täydennyskoulutustilaisuuksia, jotka järjestettiin Rovaniemellä syksyllä 2012. Koulutukset toimivat osana Magenta -hanketta, joka oli Lapin taiteilijaseuran, Lapin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalveluiden ja Taiteiden tiedekunnan sekä Lapin taidetoimikunnan yhteistyöhanke.
Teoreettisena lähtökohtana tutkimuksessa on taiteilijoiden muuttunut työnkuva, sillä painopiste taiteilijoiden nykyisellä työkentällä on siirtymässä kohti erilaisia kumppanuussuhteita. Nykyajan työelämässä taiteen ammattilaiset toimivat yhä useammin yhteistyössä laaja-alaisten tahojen, kuten kuntien, yritysten tai yksityisten sektorien kanssa, mikä edellyttää heidän taidoiltaan enemmän kuin perinteistä taiteilijuutta.
Tutkimusaineisto kerättiin kuudesta koulutustilaisuudesta palautelomakkeilla, jonka tuottamat määrälliset ja laadulliset aineistot yhdistettiin kuvailevasti. Tällöin tilastollinen materiaali koottiin lomakkeen aiheita teemoitellen kaavioiksi, ja tutkimuksen päätulokset esitellään laadullisen tutkimuksen perusteella.
Tutkimustuloksina ilmeni, että lappilaiset taiteilijat kokevat täydennyskoulutuksen tärkeäksi ammattitaitojen ylläpitämisen ja päivittämisen kannalta. Keskeistä oli se, että täydennyskoulutusten aiheet vastasivat tarpeisiin, joita taidekoulutus ei ollut välttämättä tarjonnut. Koulutusten yleisen onnistumisen kannalta kouluttaja oli tärkeä tekijä, mutta vastaavasti koulutettavien vaihtelevat taitotasot vaikeuttivat koulutusten etenemistä.
Tulevaisuudessa taiteilijoille tulisi tarjota pitkäkestoisempia koulutuskokonaisuuksia, jolloin uusien taitojen oppimista voitaisiin syventää. Lapin laajuus ja taiteilijoiden sijoittuminen haja-asutusalueille asettaa koulutusten järjestämiselle haasteita, minkä vuoksi jatkotoimissa tulee pohtia etä- ja virtuaaliopetuksen mahdollisuuksia.
Teoreettisena lähtökohtana tutkimuksessa on taiteilijoiden muuttunut työnkuva, sillä painopiste taiteilijoiden nykyisellä työkentällä on siirtymässä kohti erilaisia kumppanuussuhteita. Nykyajan työelämässä taiteen ammattilaiset toimivat yhä useammin yhteistyössä laaja-alaisten tahojen, kuten kuntien, yritysten tai yksityisten sektorien kanssa, mikä edellyttää heidän taidoiltaan enemmän kuin perinteistä taiteilijuutta.
Tutkimusaineisto kerättiin kuudesta koulutustilaisuudesta palautelomakkeilla, jonka tuottamat määrälliset ja laadulliset aineistot yhdistettiin kuvailevasti. Tällöin tilastollinen materiaali koottiin lomakkeen aiheita teemoitellen kaavioiksi, ja tutkimuksen päätulokset esitellään laadullisen tutkimuksen perusteella.
Tutkimustuloksina ilmeni, että lappilaiset taiteilijat kokevat täydennyskoulutuksen tärkeäksi ammattitaitojen ylläpitämisen ja päivittämisen kannalta. Keskeistä oli se, että täydennyskoulutusten aiheet vastasivat tarpeisiin, joita taidekoulutus ei ollut välttämättä tarjonnut. Koulutusten yleisen onnistumisen kannalta kouluttaja oli tärkeä tekijä, mutta vastaavasti koulutettavien vaihtelevat taitotasot vaikeuttivat koulutusten etenemistä.
Tulevaisuudessa taiteilijoille tulisi tarjota pitkäkestoisempia koulutuskokonaisuuksia, jolloin uusien taitojen oppimista voitaisiin syventää. Lapin laajuus ja taiteilijoiden sijoittuminen haja-asutusalueille asettaa koulutusten järjestämiselle haasteita, minkä vuoksi jatkotoimissa tulee pohtia etä- ja virtuaaliopetuksen mahdollisuuksia.
Kokoelmat
- Pro gradut [4084]