Lähtöisin vanhuksista? : taidelähtöisen toiminnan prosesseja hoitoyhteisöissä

Abstract

Tutkielma tarkastelee ikäihmisten hoitoyhteisöissä tapahtuvaa taidetoimintaa taidekasvatuksen näkökulmasta. Tavoitteena on kehittää ikäihmisten taidetoimintaa niin käytäntöjen kuin yleisten lähtökohtien ja arvojen tasoilla. Tutkielma on toteutettu toimintatutkimuksena, ja se sijoittuu laadulliseen tutkimusperinteeseen.

Tutkielman lähtökohta on taiteen ja kulttuurin sekä hoidon ja sosiaalisen alueiden kohtaamispaikassa. Toimintaympäristönä on kaksi taiteeseen perustuvaa projektia, joista toinen tapahtui palvelutalossa, toinen päiväkeskuksessa. Aineisto koostuu haastatteluista, lomakekyselyistä, projektien kirjallisista dokumenteista, videotallenteista, valokuvista sekä tutkimuspäiväkirja-merkinnöistä. Tutkielman tekijä on ollut osallisena toiminnassa yhtenä ohjaajana.

Tutkielmassa analysoidaan, millaisia vaikutuksia taidetoiminnassa toteutuneilla käytännöillä on ollut, sekä tehdään johtopäätöksiä onnistuneen hoitoyhteisöissä tapahtuvan taidetoiminnan lähtökohdista. Tutkielmassa erityisessä tarkastelussa on osallistujalähtöisen, voimaannuttavan ja sosiaalisesti tiedostavan toiminnan kehittäminen sekä sen haasteiden tunnistaminen. Tieto muovautuu taidetoiminnan tutkimuksen ja sosiaaligerontologisen tutkimuksen alueilla.

Tutkielma tuo esiin, että organisoinnilla, erityisesti ryhmittelyillä voidaan tukea niin vuorovaikutusta, yhteisyyden syntymistä kuin henkisen turvallisuuden muodostumistakin. Vuorovaikutuksen ohella on luotava mahdollisuuksia taiteen mielikuvallisuuden ja kokemuksellisuuden toteutumiselle. Myös haasteellisuudella on paikkansa vanhusyhteisöissä. Tutkielma osoittaa, että osallistujalähtöinen, osallisuutta ja voimaantumista tukeva toiminta vaatii kaikkien osapuolten vankkaa yhteisymmärrystä toiminnan tavoitteista myös käsitteellisellä tasolla. Keskeisenä johtopäätöksenään tutkielma tuo esiin, että yhteisöllinen taidekasvatus voi olla yhtenä tekijänä muuttamassa vanhojen asemaa yhteiskunnassamme kohti ulossulkematonta osallisuutta.

The present thesis examines art activities in elderly care units, art education as it´s point of view. The aim is to develop art activities for older people both in terms of practices and general values. The thesis has been carried out as action research, and it is situated within the qualitative tradition.

The basis of the study lies at the area where the fields of art and culture meet the fields of health and social care. The operational environment of the thesis encompasses two art-based projects carried out in an elderly care home and a daytime activity centre for elderly. The research material consists of data acquired by interviews, questionnaires, literary documents of the projects, videos, photographs and the markings of research diary. The researcher has participated the activities as an instructor.

The thesis analyzes the consequences of the practices actualized in the two art projects. It makes conclusions of the premises of art activities in elderly care communities. The special target of investigation is to develop participant-based, empowering approach with social consciousness, and to identify its challenges. The knowledge is constructed through research of art activities and social gerontology.

The study concludes that by organizing, especially constructing varying groups, we can support interaction, broader inclusion and feelings of mental safety. As well as interaction, we have to create possibilities so that the imaginative and experiential nature of art can come true in the activity. Then again, there should also be a place for challenging activities. The study shows that a participant-based activity, which supports inclusion and empowerment, demands common understanding of the deeper goals and meaning of the concepts behind them. The central conclusion is that community-based art education could contribute to changing the status of older people in the society, from exclusion to inclusion.