Taiteilija: etuliitteellä vai ilman?
Tuiskuvaara, Tea (2014)
Tuiskuvaara, Tea
Lapin yliopisto
2014
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201404231098
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201404231098
Tiivistelmä
Narratiivisessa tutkielmassani tarkastelen, miten haastateltavistani on tullut kuvataiteilijoita ja millaisia kertomuksia heillä on taiteesta, sen tekemisestä ja taidemaailmasta. Haastattelemani viisi taiteilijaa työskentelevät kuvataidepajoissa, joissa he saavat erityistä tukea työskentelyynsä. Tutkielmani keskeinen tavoite on tuoda kuvataiteilijoiden omaääniset kertomukset esille.
Analyysimenetelmäni on teoriasidonnainen narratiivien analyysi. Luvuissa 5–8 luokittelen aineistona olevia kertomuksia aineistosta sekä teoriasta nostamieni teemojen avulla. Kertomusten mukaan haastateltavillani on sisäistä motivaatiota taiteelliseen työskentelyyn. Kuvataiteen pariin heitä ovat kannustaneet omat vahvuudet ja ominaisuudet, joiden myötä taiteellinen työ on heille luontevaa. Taide sekä syntyy heistä että samalla muovaa heitä. Toisekseen haastateltavillani on ollut elämänpoluillaan ihmisiä, jotka ovat uskoneet heidän mahdollisuuksiinsa ja suhtautuneet suopeasti taiteen tekemiseen. Kannustajia on ollut perhepiirissä, koulussa tai harrastuksissa, myös taiteelliset esikuvat kuvataan kannustajina. Taideopinnot ja nykyiset työyhteisöt nousevat kertomuksissa tärkeään rooliin. Kertomuksissa kuvataan taiteella, taiteesta ja taiteen äärellä tapahtuvaa vuorovaikutusta. Tutkimusaineistoni mukaan kuvataideohjaaja voi auttaa kuvataiteilijaa tunnistamaan mahdollisuuksiaan, hahmottamaan taiteellista prosessia, kielellistämään ja visualisoimaan asioita sekä osallistumaan laajempaan taidemaailmaan. Näyttelytoiminta kuvattiin kertomuksissa paitsi omien saavutusten juhlimisena myös keinona luoda yhteyksiä maailmaan ja sen ihmisiin. Tulkitsen tuetulla taidemaailmaan osallistumisella olleen voimaannuttavia ja symbolista yhteisyyttä rakentavia merkityksiä.
Toinen tavoite tutkielmalleni on ollut kirjoittaa demokraattisen taidekasvatuksen hengessä kuvataidekasvatuksellinen puheenvuoro, josta välittyy kuva esteettömän kuvataiteen kentästä tutkimusajankohtanani. Pohdin, millaisia mahdollisuuksia kuvataiteilijoilla, jotka tarvitsevat erityistä tukea työskentelyynsä, on osallistua taidemaailmaan. Kolmas tavoitteeni on kertoa, miten olen tutkimusprosessissani pyrkinyt lisäämään haastateltavieni osallisuutta ja tukemaan heidän toimijuuttaan.
Analyysimenetelmäni on teoriasidonnainen narratiivien analyysi. Luvuissa 5–8 luokittelen aineistona olevia kertomuksia aineistosta sekä teoriasta nostamieni teemojen avulla. Kertomusten mukaan haastateltavillani on sisäistä motivaatiota taiteelliseen työskentelyyn. Kuvataiteen pariin heitä ovat kannustaneet omat vahvuudet ja ominaisuudet, joiden myötä taiteellinen työ on heille luontevaa. Taide sekä syntyy heistä että samalla muovaa heitä. Toisekseen haastateltavillani on ollut elämänpoluillaan ihmisiä, jotka ovat uskoneet heidän mahdollisuuksiinsa ja suhtautuneet suopeasti taiteen tekemiseen. Kannustajia on ollut perhepiirissä, koulussa tai harrastuksissa, myös taiteelliset esikuvat kuvataan kannustajina. Taideopinnot ja nykyiset työyhteisöt nousevat kertomuksissa tärkeään rooliin. Kertomuksissa kuvataan taiteella, taiteesta ja taiteen äärellä tapahtuvaa vuorovaikutusta. Tutkimusaineistoni mukaan kuvataideohjaaja voi auttaa kuvataiteilijaa tunnistamaan mahdollisuuksiaan, hahmottamaan taiteellista prosessia, kielellistämään ja visualisoimaan asioita sekä osallistumaan laajempaan taidemaailmaan. Näyttelytoiminta kuvattiin kertomuksissa paitsi omien saavutusten juhlimisena myös keinona luoda yhteyksiä maailmaan ja sen ihmisiin. Tulkitsen tuetulla taidemaailmaan osallistumisella olleen voimaannuttavia ja symbolista yhteisyyttä rakentavia merkityksiä.
Toinen tavoite tutkielmalleni on ollut kirjoittaa demokraattisen taidekasvatuksen hengessä kuvataidekasvatuksellinen puheenvuoro, josta välittyy kuva esteettömän kuvataiteen kentästä tutkimusajankohtanani. Pohdin, millaisia mahdollisuuksia kuvataiteilijoilla, jotka tarvitsevat erityistä tukea työskentelyynsä, on osallistua taidemaailmaan. Kolmas tavoitteeni on kertoa, miten olen tutkimusprosessissani pyrkinyt lisäämään haastateltavieni osallisuutta ja tukemaan heidän toimijuuttaan.
Kokoelmat
- Pro gradut [4084]