Keskustelua taiteesta: taiteen merkityksien sanallistaminen ikääntyvien taidepiiritoiminnassa
Saarikoski, Juulia (2014)
Saarikoski, Juulia
Lapin yliopisto
2014
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201405061118
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201405061118
Tiivistelmä
Tutkimuksessani käsittelen ikää diskursiivisena ilmiönä taideopiskelussa, taiteilijuudes-sa ja taiteen harrastamisessa. Tutkimukseni aineiston olen kerännyt toimiessani ikäänty-vien taidepiirin ohjaajana vuosina 2009–2010. Aineistoni koostuu omista kokemuksista taidepiiriin ohjaajana, nauhoitteesta, jossa kurssilaiset arvioivat taidetta taidemuseolla sekä viiden kurssilaisen teemoitelluista yksilöhaastatteluista. Analyysini on aineistopai-notteinen ja hyödyntää monipuolisesti diskurssianalyysiä, kategoria-analyysiä sekä sisällönanalyysiä. Tutkijan positio on vahvasti esillä aineiston hermeneuttisena tulkitsi-jana sekä teorian jäsentelijänä.
Taidekasvatuksen kentällä tutkimukseni perustuu kokemukselliseen taiteen ymmärtä-mistapaan. Käsittelen taideopetusta taidekäsityksiä heijastavana ilmiönä taidegerontolo-gian, kriittisen pedagogian, aikuiskasvatuksen ja koulussa tapahtuvan taideopetuksen konteksteissa. Taidesosiologisesta näkökulmasta keskityn taiteen tekijöiden ryhmittelyn problematiikkaan ja taiteen instituutioon. Tutkimukseni tulokset esittelevät läpileikka-uksen haastateltavieni tavoista käsittää ja sanallistaa taidetta, taiteilijuutta roolina sekä taiteen opetusta. Kuvataiteen arvottamisen sanallisesti on kytköksissä taidekritiikin kieleen sekä historiallisiin taidediskursseihin.
Tutkimukseni osoittaa, että taiteen harrastaminen on yksilöllistä toimintaa, johon vai-kuttavat käsitykset taiteesta ja taideopetuksesta enemmän kuin sitä harrastavien ikä. Analyysini paljastaa, että taiteesta ja taiteilijasta puhutaan kielellis-käsitteellisesti eri lähtökohdista taiteen harrastajien, taidetta opettavien ja yhteiskunnallisten toimintaa säätelevien tahojen osalta. Taiteen diskursiivinen luonne mahdollistaa samoista asioista puhumisen, mutta niiden ymmärtämisen eri tavoin. Kuvataidekasvatuksen toimintata-voista ja oppimiskäsityksistä tulisi keskustella ikääntyvien taidepiirin kohdalla myös kurssilaisten itsensä kanssa.
Taidekasvatuksen kentällä tutkimukseni perustuu kokemukselliseen taiteen ymmärtä-mistapaan. Käsittelen taideopetusta taidekäsityksiä heijastavana ilmiönä taidegerontolo-gian, kriittisen pedagogian, aikuiskasvatuksen ja koulussa tapahtuvan taideopetuksen konteksteissa. Taidesosiologisesta näkökulmasta keskityn taiteen tekijöiden ryhmittelyn problematiikkaan ja taiteen instituutioon. Tutkimukseni tulokset esittelevät läpileikka-uksen haastateltavieni tavoista käsittää ja sanallistaa taidetta, taiteilijuutta roolina sekä taiteen opetusta. Kuvataiteen arvottamisen sanallisesti on kytköksissä taidekritiikin kieleen sekä historiallisiin taidediskursseihin.
Tutkimukseni osoittaa, että taiteen harrastaminen on yksilöllistä toimintaa, johon vai-kuttavat käsitykset taiteesta ja taideopetuksesta enemmän kuin sitä harrastavien ikä. Analyysini paljastaa, että taiteesta ja taiteilijasta puhutaan kielellis-käsitteellisesti eri lähtökohdista taiteen harrastajien, taidetta opettavien ja yhteiskunnallisten toimintaa säätelevien tahojen osalta. Taiteen diskursiivinen luonne mahdollistaa samoista asioista puhumisen, mutta niiden ymmärtämisen eri tavoin. Kuvataidekasvatuksen toimintata-voista ja oppimiskäsityksistä tulisi keskustella ikääntyvien taidepiirin kohdalla myös kurssilaisten itsensä kanssa.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4451]