Oulun koulun kohinaa kohtaa oppikirjat - koululehti Lappi- ja saamelaiskuvan rakentajana
Joki, Anniina (2014)
Joki, Anniina
Lapin yliopisto
2014
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201406101251
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201406101251
Tiivistelmä
Tarkastelen tutkimuksessani sitä, millaista Lappi- ja saamelaiskuvaa Oulun seudun koulut ovat tukeneet ja rakentaneet viimeisten vuosikymmenten aikana. Aineistoni koostuu kahdesta osasta. Tutkin vuosien 1957–2013 Oulun koulun kohinaa -lehtien Lappi- ja saamelaisaiheisia oppilaiden kuvataiteellisia koulussa tehtyjä kuvia, joita rinnastan vuosien 1859–2009 maantiedon sekä ympäristö- ja luonnontiedon oppikirjojen Lappi- ja saamelaiskuvauksiin. Pro gradu –työni sijoittuu osaksi visuaalista kulttuurintutkimusta ja hyödyntää yhteiskuntatieteissä tutuksi tulleita ajattelumalleja.
Tutkimuksessani liikun sosiaalisesti konstruoitujen totuuksien maailmassa ja näen lasten koulukontekstissa tehtyjen kuvien heijastavan oppilaiden, opettajien ja koko kouluinstituution välittämää Lappi- ja saamelaiskuvaa, sekä tukevan ja rakentavan sitä edelleen jonkinlaiseksi. Aineiston analyysissä hyödynnän visuaalisen analyysin suomaa
vapautta rakentaa tutkimusmetodi aineistoon sopivaksi: käytän sisällönanalyysiä, jonka vaiheet kietoutuvat Panofskyn ikonologiaan, ja asetan kuvat kontekstiinsa diskurssianalyysin keinoin. Luen oppilaiden tekemiä kuvia erilaisten saamelais- ja Lappidiskurssien kiteyminä.
Tutkimustulosten perustella voidaan todeta, että oppikirjat heijastelevat aikansa ideologista kuvaa, joka näkyy siinä, miten saamelaisuutta ja Lappia on kulloinkin kuvattu.
Varhaisten oppikirjojen sosiaalidarwinistisen otteen rinnalle kapuaa vähitellen monikulttuurisuus- ja suvaitsevaisuuskasvatuksen arvomaailma. Aiemmin eroa suomalaisten ja saamelaisten välille rakennettiin vahvimmin elinkeinojen erilaisuutta korostamalla. Uudemmissa oppikirjoissa saamelaisuus määrittyy kielen, asuinseudun ja alkuperäiskansan määrein rinnastuen kuitenkin vahvasti Suomen muihin vähemmistöihin. Uusissa oppikirjoissa korostuu Lappi matkailun seutuna.
Oppilaiden tekemissä kuvissa korostuvat vanhakantaiset ja romantisoidut Lappi- ja saamelaisnäkemykset. Lappi seutuna näkyy kaamoksen, lumen ja revontulten seutuna, jossa kodan ja porolla kulkevan saamenpukuisen henkilön voi löytää maisemasta. Poro kulkuneuvona päihittää autot, kuten kota talot asumuksena. Oppikirjojen kuvaukset Lapista ja saamelaisuudesta ovat modernimpia, mutta stereotyyppisiä. Lappi- ja saamelaisdiskursseissa on keskiaikaisia kaikuja. Keskeisiä käsitteitäni ovat Lappi, saamelaisuus, pohjoisuus ja maisema.
Tutkimuksessani liikun sosiaalisesti konstruoitujen totuuksien maailmassa ja näen lasten koulukontekstissa tehtyjen kuvien heijastavan oppilaiden, opettajien ja koko kouluinstituution välittämää Lappi- ja saamelaiskuvaa, sekä tukevan ja rakentavan sitä edelleen jonkinlaiseksi. Aineiston analyysissä hyödynnän visuaalisen analyysin suomaa
vapautta rakentaa tutkimusmetodi aineistoon sopivaksi: käytän sisällönanalyysiä, jonka vaiheet kietoutuvat Panofskyn ikonologiaan, ja asetan kuvat kontekstiinsa diskurssianalyysin keinoin. Luen oppilaiden tekemiä kuvia erilaisten saamelais- ja Lappidiskurssien kiteyminä.
Tutkimustulosten perustella voidaan todeta, että oppikirjat heijastelevat aikansa ideologista kuvaa, joka näkyy siinä, miten saamelaisuutta ja Lappia on kulloinkin kuvattu.
Varhaisten oppikirjojen sosiaalidarwinistisen otteen rinnalle kapuaa vähitellen monikulttuurisuus- ja suvaitsevaisuuskasvatuksen arvomaailma. Aiemmin eroa suomalaisten ja saamelaisten välille rakennettiin vahvimmin elinkeinojen erilaisuutta korostamalla. Uudemmissa oppikirjoissa saamelaisuus määrittyy kielen, asuinseudun ja alkuperäiskansan määrein rinnastuen kuitenkin vahvasti Suomen muihin vähemmistöihin. Uusissa oppikirjoissa korostuu Lappi matkailun seutuna.
Oppilaiden tekemissä kuvissa korostuvat vanhakantaiset ja romantisoidut Lappi- ja saamelaisnäkemykset. Lappi seutuna näkyy kaamoksen, lumen ja revontulten seutuna, jossa kodan ja porolla kulkevan saamenpukuisen henkilön voi löytää maisemasta. Poro kulkuneuvona päihittää autot, kuten kota talot asumuksena. Oppikirjojen kuvaukset Lapista ja saamelaisuudesta ovat modernimpia, mutta stereotyyppisiä. Lappi- ja saamelaisdiskursseissa on keskiaikaisia kaikuja. Keskeisiä käsitteitäni ovat Lappi, saamelaisuus, pohjoisuus ja maisema.
Kokoelmat
- Pro gradut [3930]