Tekstiilirunoja ja tavaratarinoita ; lapsuudenkotini vintin esineet taiteen lähteinä ja jälkinä menneestä

Abstract

Tutkin lapsuudenkotini vintin tavaroihin liittyviä tarinoita, muistoja, merkityksiä ja historiaa. Tutkimuksen taiteellisen osan muodostaa seitsemän teosta, jotka olivat esillä Lapin yliopiston Galleria Kilossa 26.9- 13.10.2011 näyttelyssä Kerrostumia – tarinoita lapsuuteni vintiltä. Sommittelen teoksissa vanhojen tavaroiden ohella niiden mukanaan kantamia merkityksiä ja näin muodostuu tekstiilirunoja. Teokset toimivat tutkimuksessa metodeina ja aineistona sekä apuna tiedonhaussa ja tulosten tulkinnassa. Niihin on piiloutuneena myös osa tutkimustuloksista. Valikoin jokaisesta teoksesta yhden tavaran tarkemman tutkimuksen kohteeksi ja hankin niistä tietoa muun muassa haastattelemalla sukulaisiani. Tavaroihin liittyvät merkitykset kumpuavat niiden herättämistä henkilökohtaisista muistoista. Taiteen konteksti muuttaa tavaroiden tarkastelun tapaa ja tuo niistä esille aiemmin piilossa pysyneitä merkityksiä. Carlo Ginzburgin mikrohistoriallisen johtolanka-ajattelun mukaisesti etsin aineistosta olennaisia vihjeitä. Tutkimukseni suuntautuu mikrohistorialle ominaisesti yksityiskohdista kokonaisuuksiin. Tavaroiden analyysissa sovellan Erwin Panofskyn kolmitasoista ikonografista sisällönanalyysia. Erittelen ensin tavaroiden konkreettisia ominaisuuksia, jonka jälkeen keskityn tavaroiden ja teosten herättämiin muistoihin, tarinoihin ja merkityksiin. Lopuksi tarkastelen näyttelyä ja sen sanomaa kokonaisuutena, suhteessa nykyaikaan sekä osana taiteen kenttää. Menneisyyden yksityiskohdista muodostuu kuva makrotason tapahtumien vaikutuksesta mikrotasolla. Koska kaikki tutkimukseen valikoituneet tavarat ovat käsityötä, niiden tarjoama näkökulma kohdistuu erityisesti naisten elämään. Löydän vintiltä käsitöihin ja tekstiileihin liittyvät juureni. Tiedon lisääntymisen myötä teoksista ja niiden materiaaleista paljastuu yhä uusia tulkintamahdollisuuksia. Näyttelyn kokonaisuudessa tavarat kertovat muutoksesta historiassa ja kulttuurissa, ajan kulumisesta ja sukupolvien jatkumosta. Samalla näyttelyni kutsuu pehmeästi kriittisellä otteellaan pysähtymään hetkeksi.