Kotiteollisuuden kantahahmot ; tutkielma käsityömestareista

Abstract

Kotiteollisuuden Keskusliitto toimi 1900-luvulla Suomessa merkittävänä käsityötä ja alan yrittä-jyyttä tukevana järjestönä. Järjestö julkaisi Kotiteollisuus-lehdessään monenlaisten asia-artikkeleiden ja käsityöohjeiden ohella kuvauksia eri alojen käsityömestareista. Tässä tieteellisessä tutkielmassa, johon sisältyy luonteeltaan taiteellinen kommentti, käsitellään aineistoperustaisesti käsityömestareihin liitettyjä piirteitä. Tutkimus perustuu Kotiteollisuus-lehdessä vuosina 1947–1969 julkaistujen, käsityömestareita esittelevien tekstien analyysiin yhdessä lehden muiden tekstien kanssa, jotka kuvaavat käsityömestarit-aineiston tekstiympäristöä. Tutkimuksessa tarkastelen sitä, millaiseksi käsityömestareita kuvattiin aineistossa analysoimalla mestarikuvauksia tekstilajina. Tutkimuksen mukaan käsityömestareiden kuvailu muodosti lehdessä oman tekstilajinsa, jossa eri tekstityyppien keinoin pyrittiin ohjaamaan lukijaansa kädentaitajuuteen, johon liittyi esikuvallisten piirteiden ohella vahvasti ihanteellinen kuva menneisyydestä sekä pyr-kimys jatkuvuuden ylläpitämiseen. Aineistoanalyysin perusteella käsityömestarille tyypillisiä piir-teitä olivat muiden muassa vaatimattomuus, ahkeruus, taitavuus ja usein myös itseoppineisuus. Lehdessä julkaistujen muiden tekstien avulla käsityömestareihin liitettyjä ihanteellisia piirteitä suhteutetaan kirjoitusaikakauteensa ja edelleen tuossa aikakaudessa Kotiteollisuuden Keskusliiton parissa vallinneeseen aikakäsitykseen. Tutkimuksen mukaan käsityksiä käsityömestaruudesta lei-masi paitsi nostalgia, myös menneisyyden kunnioittaminen ja edelleen ajallisen jatkuvuuden ylläpi-täminen toisen maailmansodan jälkeisessä suomalaisessa yhteiskunnassa. Tutkielman taiteellisessa kommentissa käyn purkamaan Kotiteollisuus-lehdessä luotua käsityömes-tarien esikuvallisuutta parodian keinoin. Tätä tarkoitusta varten sovellan Michel Foucault’n mu-kaan genealogista asennetta historian tutkimukseen, erityisesti ”historiallista aistia”, jota sovellan karnevaalin, narriuden ja naurun teemojen avulla. Aineistoanalyysiin perustuen taiteellisen proses-sin lopputulos on triptyykki Kotiteollisuuden kantahahmot, joka koostuu aineistoanalyysissa nimet-tyjen typologioiden mukaisesti seuraavista teoksista: Legendaariset mestarit, Autuaat vanhukset ja Kunnialliset jatkajat. Tutkielmassani suhteutan historiallisesta aineistosta tehtävää tieteellistä ana-lyysia taiteellisen työskentelyyn ja pyrin siten osoittamaan sekä historiatiedon tulkinnallisuutta että tähdentämään enneisyydestä tehtävien uudelleentulkintojen tarpeellisuutta.

The Central Organization of Cottage Industry (Kotiteollisuuden Keskusliitto, KKL) was an essen-tial quarter for promoting craft in the 20th century Finland. In its publication, the Kotiteollisuus-magazine the organization printed among other texts descriptions of masterful craftspeople. With an artistic commentary included to it, the aim of the thesis is to study how the masterful craftspeo-ple were presented in the magazine by analysing the descriptions as a genre that builds on different text types. The research bases on the descriptions about craftspeople published in Kotiteollisuus-magazine during 1947–1969 which are related to other articles of the magazine. It is found that the genre of descriptions sought to guide readers to exemplary craftsmanship entail-ing different characteristics that also involved a conception of an ideal past and an ambition to maintain continuity. The essential characteristics of masterful craftspeople were among others modesty, diligence and dexterity besides being self-taught. The descriptions are related to other texts of the magazine, to the temporal context and to the conception of time that prevailed among the organization (KKL). The ideal craftsmanship was marked with nostalgia, respect for the past and will for temporal continuity in the post WWII Finland. The exemplary craftsmanship is uncovered with parody in the artistic commentary. Michel Fou-cault’s genealogical attitude and the “historical sense” for studying history are introduced and ap-plied through the themes of carnival, foolery and laughter. The artistic work results in the triptych The Ancestors of Cottage Industry that consists of three pieces named after the typologies of the analysis: The Legendary Masters, The Blessed Elderly and The Honourable Continuers. In the research historical analysis is connected to artistic working seeking to point out the interpretative nature of historical knowledge and the importance of making reinterpretations of the past.