Eco-effective fashion theory: how to implement the Cradle to Cradle® concept into fashion and clothing design?: the designer's professional, economic, social and enviromental role
Kupsala, Heta (2013)
Kupsala, Heta
Lapin yliopisto
2013
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201309121256
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201309121256
Tiivistelmä
vaatetussuunnitteluun ja muotiin. Tutkimukseni pyrkii vastaamaan kahteen kysymykseen: 1. Kuinka soveltaa Cradle to Cradle® konsepti vaatesuunnitteluun ja muotiin? 2. Mikä on suunnittelijan ammatillinen, taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen vastuu?
Tutkimusmenetelmänä käytän aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Aineisto koostuu suunnittelijoista ja asiantuntijoista eri yrityksistä, joilla on kokemusta Cradle to Cradle® konseptista. Käytän myös PUMA:n casessa apuna heidän lehdistötiedotettaan. Tutkimukseni teoriat pohjaavat Fashion-ology (Kawamura 2005) muodin teoriaan sekä Cradle to Cradle® (McDonough & Braungart 2002) konseptiin. Muodin teo-rian kautta tarkastelen vaatetussuunnittelun paradigman muutoksia sosiologisina muutoksina.
Tutkimustuloksien perusteella konseptiin kuuluvat sitovat muutokset tuotteiden/vaatteiden tuotannon prosesseissa, joissa tutkitaan pienimmänkin ainesosan turvallisuus konseptin periaatteiden mukaan. Suunnittelun paradigman muutos vaate- ja muotiteollisuudessa edellyttää postmodernin luksuksen käsitteen ymmärtämistä: Cradle to Cradle® käsitteen yhdistämistä tavanomaisen luksuksen tuotteisiin, enemmän asiakkaiden toiveisiin pohjautuvaa massatuotantoa, suunnittelijan kokonaisvaltaisen roolin ymmärtämistä sekä tekstiilijätteen eliminoimista.
Tapausten perusteella voi todeta, että konseptin avulla suunnittelijat ja yritykset haluavat positiivisesti erottua kilpailijoistaan. Asiaryhmät, jotka nousivat esille sisällönanalyysissä liittyivät kierrätettäviin tuotteisiin (upcycle), tuotannon prosesseihin, materiaaleihin, tuotteiden takaisinpalautus systeemiin, suunnitteluun, markkinointiin sekä tulevaisuuden toiveisiin konseptiin liittyen.
Vastauksena hypoteesiin mielestäni Cradle to Cradle® lähestyy designia kokonaisvaltaisesti ja tähtää kestävän kehityksen yläpuolelle.
Tutkimusmenetelmänä käytän aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Aineisto koostuu suunnittelijoista ja asiantuntijoista eri yrityksistä, joilla on kokemusta Cradle to Cradle® konseptista. Käytän myös PUMA:n casessa apuna heidän lehdistötiedotettaan. Tutkimukseni teoriat pohjaavat Fashion-ology (Kawamura 2005) muodin teoriaan sekä Cradle to Cradle® (McDonough & Braungart 2002) konseptiin. Muodin teo-rian kautta tarkastelen vaatetussuunnittelun paradigman muutoksia sosiologisina muutoksina.
Tutkimustuloksien perusteella konseptiin kuuluvat sitovat muutokset tuotteiden/vaatteiden tuotannon prosesseissa, joissa tutkitaan pienimmänkin ainesosan turvallisuus konseptin periaatteiden mukaan. Suunnittelun paradigman muutos vaate- ja muotiteollisuudessa edellyttää postmodernin luksuksen käsitteen ymmärtämistä: Cradle to Cradle® käsitteen yhdistämistä tavanomaisen luksuksen tuotteisiin, enemmän asiakkaiden toiveisiin pohjautuvaa massatuotantoa, suunnittelijan kokonaisvaltaisen roolin ymmärtämistä sekä tekstiilijätteen eliminoimista.
Tapausten perusteella voi todeta, että konseptin avulla suunnittelijat ja yritykset haluavat positiivisesti erottua kilpailijoistaan. Asiaryhmät, jotka nousivat esille sisällönanalyysissä liittyivät kierrätettäviin tuotteisiin (upcycle), tuotannon prosesseihin, materiaaleihin, tuotteiden takaisinpalautus systeemiin, suunnitteluun, markkinointiin sekä tulevaisuuden toiveisiin konseptiin liittyen.
Vastauksena hypoteesiin mielestäni Cradle to Cradle® lähestyy designia kokonaisvaltaisesti ja tähtää kestävän kehityksen yläpuolelle.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4505]