Laatuveska: huovutetun käsilaukkumalliston muotoiluprosessi

Abstract

Pro gradu - tutkielmani kuuluu sekä teoreettinen, että taiteellinen osuus. Tutkielmani taiteellisessa osiossa kerron huovutetun käsilaukkumalliston sekä sen valmistusmenetelmän kehittämisestä yritystoimintaani varten. Käytän materiaalina lampaan villaa ja suunnittelutyön lähtökohtana on pesukoneen käyttö huovutusprosessin apuna kolmiulotteisen, onton huopakappaleen valmistuksessa. Keskityn valmistusprosessin aikana kehittämään erityisesti laukkujen esteettisiä ja teknisiä laatuja.

Teoreettisessa osuudessa tarkastelen laadun käsitteitä ja sitä, mistä laadukas tuote koostuu. Tutkimukseni pääkysymys on: kuinka tehdä laadukas huovutettu käsilaukku? Lisäkysymys on: kuinka määritellä laadukkuus tuotteen muotoilun ja valmistusprosessin aikana? Erityisesti suuntaan huomioni tuotekehitysprosessin valintatilanteisiin: mitkä seikat saavat suuntaamaan työn kulkua kohti haluttujen laatukriteereiden täyttämistä? Lopuksi arvioin syntyneitä tuotteita neljästä eri laatunäkökulmasta: tuotannon, tuotteen, asiakkaan ja systeemin perspektiivistä.

Tutkielmassani avaan tuotekehitysprosessiani realistisen evaluaation menetelmin. Primääriaineistonani ovat valokuvat, luonnokset ja päiväkirjamerkinnät suunnitteluprosessin ajalta. Menetelmään kuuluvan ohjelmateorian mukaisesti laadin suunnittelutyön arviointikriteerit teknisen ja esteettisen laadun kehittämiseen. Teknisiä arviointikriteereitä suunnittelun aikana ovat materiaalin tasalaatuisuus, tukevuus ja tiiviys. Esteettisiä arviointikriteereitä ovat orgaanisuus ja vähäeleisyys. Ohjelmateoriaan liittyvänä alkuhypoteesina on pesukoneen soveltuminen käsilaukun huopamateriaalin valmistukseen.

Taiteellisen prosessin aikana ohjelmateoriani alkuhypoteesi ei saanut vahvistusta vaan kolmiulotteisen, onton muodon huovuttamiseen tarvitaan myös käsin huovutusta. Ohjelmateorian selkeät arviointikriteerit olivat tarkoituksenmukaisia ja auttoivat teknisten ja esteettisten laatujen kehittämisessä. Realistinen evaluaatio oli toimiva menetelmä tähän tutkimukseen, jossa lopputuotteesta oli selkeä mielikuva ja tutkittiin keinoja sen saavuttamiseksi. Tutkielma on laadullista tutkimusta ja positioni tutkijana oli toimia tuotekehitysprosessini subjektiivisena reflektoijana.

There are two parts in the study, the theoretical and the practical part. The practical part of the study consists of a design process and the producing method of the felted handbag collection for use of my own company. The used material is sheep wool and the goal is to get a three dimensional, hollow piece. The presumption of the design process is to use washing machine during the whole felting process. In the course of the process the focus is to develop esthetical and technical qualities of the handbags.

The theoretical part focuses on the concept of the quality and what kind of attributes the quality product has. The prime question of the study is: how to produce a quality felted handbag? The second question is: how to determine quality during the design process? The focus on the design process is the interventions and factors which lead the process to the defined goal. At the end of the study there is an evaluation of the products by four focus of quality perspective: the production, the product, the customer and the system.

The method of the study is realistic evaluation. The primary material consists of my documents made during the design process. In the program theory, which belongs to method of realistic evaluation, there are criterions of evaluation for the technical and esthetical qualities. The technical criterions are homogenous, steadiness and tightness of the felt material. The esthetical criterions are organic and minimalistic forms. The applicability to use the washing machine for producing a felted handbag is the presumption hypothesis of the program theory.

The program theory presumption went overthrown during the design process. Threedimensional, hollow pieces in handbag size need felting by hands also. The explicit criterions of evaluation in the program theory were appropriate for the design process of the technical and esthetical qualities. The realistic evaluation was a functional method for this study, where the vision of the final product was clear and the purpose was to find the right technique to target it. The study is a qualitative study and my position as a scientist was to be a subjective reflector of my own design process.