Vaateksti: suunniteltavan vaatteen havainnoiminen tekstinä Roland Barthesia soveltaen
Mäkinen, Helka (2013)
Mäkinen, Helka
Lapin yliopisto
2013
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201311291350
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201311291350
Tiivistelmä
Vaatetussuunnittelun teoreettinen tutkimus nojaa muiden tieteenalojen teorioihin ja metodeihin. Suoraan vaatetussuunnittelun tutkimiseen soveltuvia teorioita ja metodeita on vähän, jonka vuoksi tutkimuskenttä on tarpeettoman kapea. Pro gradu -työni tarkoituksena on muodostaa keino tulkita suunniteltavaa vaatetta tekstinä, jolloin sitä voi tutkia kirjallisuudentutkimuksen keinoin. Lähestyn aihetta vaatetussuunnittelijan näkökulmasta, keskittyen vaatteen olemassaolon kaarella yksinomaan sen alkupäähän. Pohjateoriana tutkimuksessani on Roland Barthesin tekemä strukturaalinen analyysi kirjoitetusta vaatteesta eli tekstivaatteesta, jota tuen semiotiikalla. Niiden pohjalta laajennan tekstivaatteen määrittelyn sopimaan suunniteltavalle vaatteelle.
Barthes määrittää vaatteelle kolme rakennetta, joiden kautta se toteutuu: teknisen, ikonisen ja verbaalisen. Näitä edeltävänä osoitan olevan suunnittelun rakenteen, jonka kautta vaate ilmenee sitä suunniteltaessa. Tutkimuksessani erittelen, miten Barthesin tekstivaate, verbaalisen rakenteen ilmentymä, muodostuu, ja miten sen järjestelmän voi heijastaa suunnitelmavaatteeseen. Kirjoitetun ja suunniteltavan vaatteen välillä eroja on havaittavissa vaatteiden luokissa, niiden sisältämissä tasoissa ja tekstimallissa. Barthesin tutkimus koski muotilehdissä olevia kuvatekstejä, jolloin niiden päätarkoitus oli ilmaista muodikkuutta. Se kuvastaa vain yhtä vaatteen funktiota niistä monista, joita vaatetekstissä saatetaan ilmaista. Sen sijaan vaatteiden piirteiden muodostumista kuvaavat objekti- tuki-variantti -yhdistelmät toimivat yhdenmukaisesti molemmissa vaatteissa – kirjoitetussa ja suunnitellussa.
Lopuksi käytän tutkimuksessani Jacques Derridan dekonstruktiota esimerkkinä siitä, miten vaateteksti taipuu teoreettisen tutkimuksen kohteeksi. Esimerkki osoittaa tutkimuksen saavuttavan tavoitteensa laajentaa vaatetussuunnittelun teoreettisen tutkimuksen mahdollisuuksia. Tutkimuksellisten hyötyjen lisäksi vaateteksti voi tarjota uusia näkökulmia käytännön suunnittelutyöhön.
Barthes määrittää vaatteelle kolme rakennetta, joiden kautta se toteutuu: teknisen, ikonisen ja verbaalisen. Näitä edeltävänä osoitan olevan suunnittelun rakenteen, jonka kautta vaate ilmenee sitä suunniteltaessa. Tutkimuksessani erittelen, miten Barthesin tekstivaate, verbaalisen rakenteen ilmentymä, muodostuu, ja miten sen järjestelmän voi heijastaa suunnitelmavaatteeseen. Kirjoitetun ja suunniteltavan vaatteen välillä eroja on havaittavissa vaatteiden luokissa, niiden sisältämissä tasoissa ja tekstimallissa. Barthesin tutkimus koski muotilehdissä olevia kuvatekstejä, jolloin niiden päätarkoitus oli ilmaista muodikkuutta. Se kuvastaa vain yhtä vaatteen funktiota niistä monista, joita vaatetekstissä saatetaan ilmaista. Sen sijaan vaatteiden piirteiden muodostumista kuvaavat objekti- tuki-variantti -yhdistelmät toimivat yhdenmukaisesti molemmissa vaatteissa – kirjoitetussa ja suunnitellussa.
Lopuksi käytän tutkimuksessani Jacques Derridan dekonstruktiota esimerkkinä siitä, miten vaateteksti taipuu teoreettisen tutkimuksen kohteeksi. Esimerkki osoittaa tutkimuksen saavuttavan tavoitteensa laajentaa vaatetussuunnittelun teoreettisen tutkimuksen mahdollisuuksia. Tutkimuksellisten hyötyjen lisäksi vaateteksti voi tarjota uusia näkökulmia käytännön suunnittelutyöhön.
Kokoelmat
- Pro gradut [4089]