Käyttäjätutkimus tilasuunnittelussa - pientalon käytettävyys lapsiperheen näkökulmasta
Kaislakannas, Tiina Marja (2013)
There are no files associated with this item.
Kaislakannas, Tiina Marja
Lapin yliopisto
2013
openAccess
Tiivistelmä
Käyttäjätutkimus tilasuunnittelussa – pientalon käytettävyys lapsiperheen näkökulmasta
tutkimus on laadullinen, aineistopohjainen tutkimus, joka pohjautuu suunnittelun
ammattilaisen esiymmärrykseen. Asumista tarkastellaan tilallisena kokemusympäristönä, jossa tarkastelulähtö-kohtana on tilan toimivuus lapsiperheen arjessa. Painopiste on asunnon käytettävyydessä ja käytännöllisyydessä. Tutkimuskysymys on, mitkä ovat lapsiperheen käyttäjäkeskeiset tarpeet pientaloasumisessa? Kysymykseen pyritään vastaamaan käyttäjätutkimuksen menetelmin.
Lisäksi tutkimuksessa halutaan selvittää hiljaisen, kokemuksellisen suunnittelutiedon yleistettävyyttä tai satunnaisuutta. Lähtöoletus on, että asumisen tarpeet kumpuavat nykyisen tai aiemman asumisen ongelmista ja toiveet ongelmien ratkaisuvaihtoehdoista ja erilaisten esikuvien antamista kimmokkeista.
Aineisto koostuu neljän perheen haastatteluista. Haastattelut tehtiin suunnittelupalaverinomaisessa tilanteessa, jossa kyselylomakkeella selvitettiin perustiedot sekä haluttu tilaohjelma. Haastattelu oli vapaamuotoinen iteratiivinen keskustelu, johon liittyi luonnostelua sekä tilaongelmien havainnollistamista kodeissa. Käyttäjätiedon raakamateriaali jäsenneltiin aineiston itsensä ehdoilla huonetiloittain ja tilasarjoittain. Tutkimuskysymyksestä johdettiin jäsentely tarpeen perusteella. Asumiseen liittyy runsaasti tarpeita ja toiveita, joten materiaali jäsenneltiin samankaltaisuuksia aina uudelleen yhdistäen käyttäjätietotaulukkoon tarve - tiedoksi ja toive -tiedoksi.
Tarpeet jaottuivat aihepiireihin: estetiikka ja viihtyisyys, toimivuus ja käytännöllisyys, itsensä toteuttamisen tarpeet, sosiaalisuuden tarpeet, kestävyyden ja turvallisuuden tarpeet sekä perustarpeet. Haastatellut painottivat arjen helpottamista, ergonomisuutta, kodinhoidon sujuvuutta, säilytystilan riittävyyttä ja oikeellisuutta, tilojen toimivuutta, kulkuväljyyksiä, yksityisyyden säädettävyyttä sekä tilojen sijoittelua ilmansuuntien suhteen. Tarve -tieto on yleistettävää, koska nämä tarpeet ovat yleisinhimillisiä perustarpeita. Toive -tieto on perhe- ja persoonakohtaista eikä pienen tutkimusmäärän perusteella yleistettävää. Tarve -tiedolle on leimallista, että samaa tarvetta voidaan toteuttaa päinvastaisinkin toivetason ratkaisuin.Asukas on omien asuintapojensa asiantuntija. Asumisen ongelmat ja puutteet sekä toimivat
ratkaisut, joita asumispolun eri vaiheissa on kohdattu, ovat johtaneet kokemuksen kautta
havaintoihin omista asumisen ongelmista ja tarpeista sekä toimivista ratkaisuista. Kokemuksellinen, hiljainen tieto osoittautui olevan linjassa tutkimustiedon kanssa. This study named User Study in Spatial Design – the Usability of a One-family House
from the Point of View of a Family with Children is a qualitative, data-based study, the
foundation of which is in the preunderstanding of a professional designer. Living is
examined as a spatial perceptual environment where the starting point is spatial
functionality in the everyday life of a family with children. The focus is on the usability
and practicality of the home. The research question is, which are the user-centred
requirements of a family with children in a one-family house? This question is approached
using user study methods.
In addition, the aim of the study is to explore the generalizability or randomness of quiet,
experiential design knowledge. The initial hypothesis is that residential needs are derived
from the problems of the present or prior residence, and residential wishes are derived
from solution alternatives for the problems, and from the impetus given by different ideals.
The data consists of interviews of four families. The interviews were conducted in
planning meeting situations where basic information and a desired spatial programme was
established with a questionnaire. The interview was a free form iterative discussion which
involved sketching as well as elucidation of spatial problems in homes. The primary data
was analysed on its own terms by room spaces and sets of spaces. The analysis was
derived from the research question on the grounds of needs. There are many needs and
wishes pertaining to living in a house; therefore, by of combining similarities, the material
was arranged into a user information table and labelled Needs Information and Wishes
Information.
Needs were divided into topics: aesthetics and cosiness, functionality and practicality, selfexpression
needs, social life needs, needs for permanence and safety, and basic needs. The
interviewees emphasized facilitation of everyday life, ergonomics, smooth running of
household management, having enough and right kind of storage space, functionality of
rooms, spaciousness of passages, opportunity to regulate privacy, and placing of rooms
compass point-wise. Needs Information can be generalized, as these needs are human basic
needs. Wishes Information is family- and person-specific, and it cannot be generalized on
the grounds of a limited study. What is distinctive for Needs Information is that it is
possible to fulfil a need with opposite wish-level solutions.
Residents are experts of their own living habits. The problems and deficiencies of living
and well-functioning solutions encountered during different living stages, have led via
experience to discoveries about living problems and needs as well as functional solutions.
Experiential, quiet knowledge proved to be in line with research knowledge.
tutkimus on laadullinen, aineistopohjainen tutkimus, joka pohjautuu suunnittelun
ammattilaisen esiymmärrykseen. Asumista tarkastellaan tilallisena kokemusympäristönä, jossa tarkastelulähtö-kohtana on tilan toimivuus lapsiperheen arjessa. Painopiste on asunnon käytettävyydessä ja käytännöllisyydessä. Tutkimuskysymys on, mitkä ovat lapsiperheen käyttäjäkeskeiset tarpeet pientaloasumisessa? Kysymykseen pyritään vastaamaan käyttäjätutkimuksen menetelmin.
Lisäksi tutkimuksessa halutaan selvittää hiljaisen, kokemuksellisen suunnittelutiedon yleistettävyyttä tai satunnaisuutta. Lähtöoletus on, että asumisen tarpeet kumpuavat nykyisen tai aiemman asumisen ongelmista ja toiveet ongelmien ratkaisuvaihtoehdoista ja erilaisten esikuvien antamista kimmokkeista.
Aineisto koostuu neljän perheen haastatteluista. Haastattelut tehtiin suunnittelupalaverinomaisessa tilanteessa, jossa kyselylomakkeella selvitettiin perustiedot sekä haluttu tilaohjelma. Haastattelu oli vapaamuotoinen iteratiivinen keskustelu, johon liittyi luonnostelua sekä tilaongelmien havainnollistamista kodeissa. Käyttäjätiedon raakamateriaali jäsenneltiin aineiston itsensä ehdoilla huonetiloittain ja tilasarjoittain. Tutkimuskysymyksestä johdettiin jäsentely tarpeen perusteella. Asumiseen liittyy runsaasti tarpeita ja toiveita, joten materiaali jäsenneltiin samankaltaisuuksia aina uudelleen yhdistäen käyttäjätietotaulukkoon tarve - tiedoksi ja toive -tiedoksi.
Tarpeet jaottuivat aihepiireihin: estetiikka ja viihtyisyys, toimivuus ja käytännöllisyys, itsensä toteuttamisen tarpeet, sosiaalisuuden tarpeet, kestävyyden ja turvallisuuden tarpeet sekä perustarpeet. Haastatellut painottivat arjen helpottamista, ergonomisuutta, kodinhoidon sujuvuutta, säilytystilan riittävyyttä ja oikeellisuutta, tilojen toimivuutta, kulkuväljyyksiä, yksityisyyden säädettävyyttä sekä tilojen sijoittelua ilmansuuntien suhteen. Tarve -tieto on yleistettävää, koska nämä tarpeet ovat yleisinhimillisiä perustarpeita. Toive -tieto on perhe- ja persoonakohtaista eikä pienen tutkimusmäärän perusteella yleistettävää. Tarve -tiedolle on leimallista, että samaa tarvetta voidaan toteuttaa päinvastaisinkin toivetason ratkaisuin.Asukas on omien asuintapojensa asiantuntija. Asumisen ongelmat ja puutteet sekä toimivat
ratkaisut, joita asumispolun eri vaiheissa on kohdattu, ovat johtaneet kokemuksen kautta
havaintoihin omista asumisen ongelmista ja tarpeista sekä toimivista ratkaisuista. Kokemuksellinen, hiljainen tieto osoittautui olevan linjassa tutkimustiedon kanssa.
from the Point of View of a Family with Children is a qualitative, data-based study, the
foundation of which is in the preunderstanding of a professional designer. Living is
examined as a spatial perceptual environment where the starting point is spatial
functionality in the everyday life of a family with children. The focus is on the usability
and practicality of the home. The research question is, which are the user-centred
requirements of a family with children in a one-family house? This question is approached
using user study methods.
In addition, the aim of the study is to explore the generalizability or randomness of quiet,
experiential design knowledge. The initial hypothesis is that residential needs are derived
from the problems of the present or prior residence, and residential wishes are derived
from solution alternatives for the problems, and from the impetus given by different ideals.
The data consists of interviews of four families. The interviews were conducted in
planning meeting situations where basic information and a desired spatial programme was
established with a questionnaire. The interview was a free form iterative discussion which
involved sketching as well as elucidation of spatial problems in homes. The primary data
was analysed on its own terms by room spaces and sets of spaces. The analysis was
derived from the research question on the grounds of needs. There are many needs and
wishes pertaining to living in a house; therefore, by of combining similarities, the material
was arranged into a user information table and labelled Needs Information and Wishes
Information.
Needs were divided into topics: aesthetics and cosiness, functionality and practicality, selfexpression
needs, social life needs, needs for permanence and safety, and basic needs. The
interviewees emphasized facilitation of everyday life, ergonomics, smooth running of
household management, having enough and right kind of storage space, functionality of
rooms, spaciousness of passages, opportunity to regulate privacy, and placing of rooms
compass point-wise. Needs Information can be generalized, as these needs are human basic
needs. Wishes Information is family- and person-specific, and it cannot be generalized on
the grounds of a limited study. What is distinctive for Needs Information is that it is
possible to fulfil a need with opposite wish-level solutions.
Residents are experts of their own living habits. The problems and deficiencies of living
and well-functioning solutions encountered during different living stages, have led via
experience to discoveries about living problems and needs as well as functional solutions.
Experiential, quiet knowledge proved to be in line with research knowledge.
Kokoelmat
- Pro gradut [3930]