Tapaustutkimus: miten käyttäjälähtöisyys ja Universal Design on otettu huomioon suunnitellessa käyttöliittymää kuntoharjoituslaitteisiin?

Abstract

Tämä tutkimus selvittää, miten käyttäjälähtöisyys ja Universal Design ilmiö on otettu huomioon kuntoharjoituslaitteisiin suunnitellussa käyttöliittymässä. Tarkastelun kohteena on graafisen käyttöliittymän suunnitteluprosessi. Sitä tarkastellaan käyttäjälähtöisyyden ja käyttäjälähtöisten menetelmien näkökulmista. Suunnitteluprosessin tarkastelun toiseksi näkökulmaksi valikoitui luonnollisesti Universal Design eli universaali suunnittelu, sillä suunnittelutyössä otettiin huomioon erityisryhmä: ikäihmiset. Samalla Universal Design on osa käyttäjälähtöisyyttä.

Kyseessä on laadullinen tapaustutkimus, jota tuetaan määrällisen tutkimuksen menetelmin. Aineistoa ja suunnitteluprosessia analysoidaan teorialähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Aineisto jaetaan kahteen havaintoyksikköön käyttäjälähtöisyyteen ja Universal Designiin. Niiden alle luokitellaan yhteensä kuusi sisältöluokkaa, joiden läpi tarkastellaan aineistoa, tuotetaan johtopäätökset ja tulokset. Näin ollen tutkielman pääteemat käyttäjälähtöisyys ja Universal Design muodostavat tutkimuksen viitekehyksen. Suunnitteluprosessissa tehtyjen käytettävyystestien virhepainallukset, testihenkilöiden turhautumiset ja ohjaajan antamien vihjeiden määrät lasketaan objektiivisin havaintomenetelmin. Lisäksi testihenkilöiden täyttämät kyselyt tuottavat määrällisiä tuloksia. Näillä menetelmillä saadut tulokset tukevat laadullisin menetelmin tuotettuja tuloksia, jotka perustuvat tutkijan subjektiivisiin havaintoihin.

Tutkimuksessa tuodaan perusteellisesti esille suunnitteluprosessi eli suunnittelun työvaiheet. Suunnitteluprosessin tapahtumat tuottavat vastaukset tutkielman pääteemoihin ja tutkimuskysymyksiin. Käyttäjälähtöisten menetelmien tuloksena saadaan uusi iteratiivinen suunnitteluprosessimalli ja tätä kautta uutta tutkimustietoa suunnitteluprosessista. Lisäksi tuloksena syntyvät käyttöliittymäkonseptit. Universal Design ei toimi tässä tutkimuksessa suunnittelumenetelmänä. Sen sijaan se on filosofinen ilmiö ja käyttäjälähtöisyyden osa, kun suunnittelutilanteessa otetaan huomioon myös iäkkäämmät tai muut erityisryhmät.