Esteetön palvelupiste kuulovammaisille

Abstract

Pro gradu -tutkielmassani tutkin esteettömyyttä palvelupisteissä ja miten muotoilun keinoin sitä voidaan parantaa. Kohderyhmänä ovat kuulovammaiset. Työ on laadullinen tapaustutkimus ja tutkielman aiherajaus tuli Kuuloliitto ry:ltä. Aineisto on kerätty ryhmähaastattelun ja osallistavan suunnittelun menetelmin. Teoreettisena viitekehyksenä toimii universaali suunnittelu ja esteettömyys. Vastaan kahteen tutkimuskysymykseen, joista ensimmäisessä selvitän miten muotoilun keinoja voidaan hyödyntää palvelupisteen suunnittelussa käyttäjälähtöisemmäksi ja esteettömämmäksi. Toinen kysymys liittyy osallistavaan suunnitteluun ja tutkin miten muotoilija hyödyntää osallistavan suunnitteluprosessin tietoa suunnitellessaan kuulovammaisten palvelupistettä. Etsin ratkaisuja, joilla asiointi tulevaisuuden palvelupisteissä olisi luontevampaa ja helpompaa kuulovammaisia ajatellen. Aineiston tulokset visualisoin kuvalliseen muotoon. Tärkeää tutkielman kannalta on, että esteettömät ratkaisut ovat pitkäkantoisia, sillä hyvä ympäristö palvelee kaikkia sen käyttäjiä. Palvelupisteen konseptoinnissa hyödynsin palvelumuotoilua, osallistavaa suunnittelua ja empaattista muotoilua, joiden avulla sain laajemman ymmärryksen käyttäjistä. Osallistavan suunnitteluprosessi inspiroi, antoi visuaalista tietoa ja sain syvemmän katsauksen keskustelujen kautta kohderyhmän ajatuksiin.

In my Pro gradu thesis I made a research based on accessibility in customer service points and how it can be improved by design methods. The target audience in this research is people with hearing impairments. The pro gradu thesis is made in collaboration with The Finnish Federation of Hard of Hearing (FFHOH). The research is a qualitative case study. The data were collected in a group interview and Co-Design workshop. The theoretical framework is based on Universal Design and accessibility. I have to two research questions; the first is how design methods can be used in designing service points more accessible and user-friendly. The other one is related to Co-Design, and how the designer is using the information from the Co-Design process when designing service points, especially for people with hearing impairment. I am looking for solutions for the future service points, how they could be more user-friendly and accessible for people with hearing impairments. It is also important to keep in mind that accessible solutions are not only for those with disabilities. An accessible environment is serving all the users, making it better for everyone. This was also one key point of the research. As a result, I designed a service path, were I was using service design, Co-Design and Empathic Design methods. The process of Co-Design was inspiring, gave visual information and deeper knowledge on participants, through the discussion during the workshop.