Itsearviointi ja johtamistaito : itsearvioinnin merkitys johtamistaidon kehittymiselle
Kunnari, Kirsti (2010)
There are no files associated with this item.
Kunnari, Kirsti
Lapin yliopisto
2010
openAccess
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia erikoissairaanhoidossa työskentelevien osastonhoitajien käsityksiä itsearvioinnin merkityksestä johtamistaitojen kehittymiselle. Tutkimuksen osatavoitteena oli löytää esimiehille apuväline, joka auttaisi heitä johtamistehtävässä
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä tarkasteltiin itsearviointia ja johtamistaitoa. Tutkimuksen lähestymistapa oli laadullinen eli kvalitatiivinen. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla tammikuussa 2010. Tutkimus kohdennettiin Lapin Keskussairaalan seitsemälle osastonhoitajalle. Osastonhoitajat olivat eri tulosalueilta. Haastattelut toteutettiin parihaastatteluna, paitsi yksi haastattelu toteutettiin yksilöhaastatteluna. Teemahaastattelun teemat muodostuivat itsearvioinnista ja johtamistaidoista. Tutkimusaineisto analysoitiin teemoittelemalla saadut vastaukset teemahaastattelun mukaisesti.
Tutkimustuloksisten perusteella osastonhoitajien mielestä johtamisessa tärkeintä oli perustehtävän mahdollisimman hyvä organisointi ja johtaminen. Johtamisen punaisena lankana pidettiin sitä, että perustehtävä hoidetaan niin, että potilaan tarvitsema tutkimus, kuntoutus ja hoito toteutuvat. Johtajuuteen kuului myös kokonaisuuden ja monien erilaisten roolien hallinta. Osastonhoitajat pitivät tärkeänä kerran vuodessa käytyjä kehityskeskusteluja. Nämä keskustelut olivat tärkeitä sekä osastonhoitajille itselle mutta myös työntekijöille.
Itsearviointi koettiin tutkimuksessa tärkeäksi vaikkakaan se ei ollut kenelläkään haastatelluista osastonhoitajista tietoisesti käytössä. Kaikki osastonhoitajat kävivät hiljaista ja ajatuksellista itsearviointi, ainoastaan 1 osastonhoitaja oli tehnyt systemaattista itsearviointia koko uran ajan. Tämä osastonhoitaja piti sitä tärkeänä ja johtamistaidon kehittymisen kannalta merkittävänä.
Tutkimuksessa tuotettua tietoa voidaan hyödyntää apuvälineenä johtamistehtävien hallinnassa. Itsearviointia voidaan käyttää, mutta se vaatii osastonhoitajilta ja heidän esimiehiltä opettelua ja rohkeutta toteuttaa sitä. The purpose of this research was to study the significance of self-evaluation in developing the administrative skills of head nurses working in special health care. One of the objectives of this research was to find a tool that would help administrators fulfil their tasks.
Self-evaluation and administrative skills were examined in the theoretical context of this research. The approach to the research was qualitative. The data for the research were accumulated through a semi-structured, themed interview in January 2010. The research focused on seven head nurses from different wards in Lapland Central Hospital. The interviews were conducted in pairs except for one which was conducted as a single-person interview. The themes of the interview were self-evaluation and administrative skills. The data were analyzed by categorizing the answers according to the themes of the interview.
The results of the research showed that, according to the head nurses, the most important part of administration is the best possible organization and administration of basic tasks. The guiding principle was considered to be the completion of basic tasks so that all necessary examinations, rehabilitation and treatments are carried out effectively. The ability to manage an entity and perform in several different roles was also thought to be important. The head nurses considered the Performance Review Discussions held once a year to be significant. These discussions were important not only for the head nurses but for the other employees as well.
Self-evaluation was thought to be important although it was not consciously used by any of the head nurses who were interviewed. All the head nurses performed silent and methodical self-evaluation, but only one of them had performed self-evaluation systematically throughout her career. She considered it essential in the development of her administrative skills.
The information gathered through this research can be used as a tool in the management of administrative tasks. Self-evaluation can be useful, but it requires that the head nurses and their superiors have the knowledge and courage to carry it out.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä tarkasteltiin itsearviointia ja johtamistaitoa. Tutkimuksen lähestymistapa oli laadullinen eli kvalitatiivinen. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla tammikuussa 2010. Tutkimus kohdennettiin Lapin Keskussairaalan seitsemälle osastonhoitajalle. Osastonhoitajat olivat eri tulosalueilta. Haastattelut toteutettiin parihaastatteluna, paitsi yksi haastattelu toteutettiin yksilöhaastatteluna. Teemahaastattelun teemat muodostuivat itsearvioinnista ja johtamistaidoista. Tutkimusaineisto analysoitiin teemoittelemalla saadut vastaukset teemahaastattelun mukaisesti.
Tutkimustuloksisten perusteella osastonhoitajien mielestä johtamisessa tärkeintä oli perustehtävän mahdollisimman hyvä organisointi ja johtaminen. Johtamisen punaisena lankana pidettiin sitä, että perustehtävä hoidetaan niin, että potilaan tarvitsema tutkimus, kuntoutus ja hoito toteutuvat. Johtajuuteen kuului myös kokonaisuuden ja monien erilaisten roolien hallinta. Osastonhoitajat pitivät tärkeänä kerran vuodessa käytyjä kehityskeskusteluja. Nämä keskustelut olivat tärkeitä sekä osastonhoitajille itselle mutta myös työntekijöille.
Itsearviointi koettiin tutkimuksessa tärkeäksi vaikkakaan se ei ollut kenelläkään haastatelluista osastonhoitajista tietoisesti käytössä. Kaikki osastonhoitajat kävivät hiljaista ja ajatuksellista itsearviointi, ainoastaan 1 osastonhoitaja oli tehnyt systemaattista itsearviointia koko uran ajan. Tämä osastonhoitaja piti sitä tärkeänä ja johtamistaidon kehittymisen kannalta merkittävänä.
Tutkimuksessa tuotettua tietoa voidaan hyödyntää apuvälineenä johtamistehtävien hallinnassa. Itsearviointia voidaan käyttää, mutta se vaatii osastonhoitajilta ja heidän esimiehiltä opettelua ja rohkeutta toteuttaa sitä.
Self-evaluation and administrative skills were examined in the theoretical context of this research. The approach to the research was qualitative. The data for the research were accumulated through a semi-structured, themed interview in January 2010. The research focused on seven head nurses from different wards in Lapland Central Hospital. The interviews were conducted in pairs except for one which was conducted as a single-person interview. The themes of the interview were self-evaluation and administrative skills. The data were analyzed by categorizing the answers according to the themes of the interview.
The results of the research showed that, according to the head nurses, the most important part of administration is the best possible organization and administration of basic tasks. The guiding principle was considered to be the completion of basic tasks so that all necessary examinations, rehabilitation and treatments are carried out effectively. The ability to manage an entity and perform in several different roles was also thought to be important. The head nurses considered the Performance Review Discussions held once a year to be significant. These discussions were important not only for the head nurses but for the other employees as well.
Self-evaluation was thought to be important although it was not consciously used by any of the head nurses who were interviewed. All the head nurses performed silent and methodical self-evaluation, but only one of them had performed self-evaluation systematically throughout her career. She considered it essential in the development of her administrative skills.
The information gathered through this research can be used as a tool in the management of administrative tasks. Self-evaluation can be useful, but it requires that the head nurses and their superiors have the knowledge and courage to carry it out.
Kokoelmat
- Pro gradut [3938]