Kohti tehokkaampaa hoitotyötä : johtamisen haaste
Kärsämänoja, Taina (2009)
There are no files associated with this item.
Kärsämänoja, Taina
Lapin yliopisto
2009
openAccess
Tiivistelmä
Taloudellisen toiminnan haasteiden ollessa maailmanlaajuisia myös sosiaali- ja terveydenhuollossa kustannusten hillitseminen toimintatapoja uudistamalla on tulevaisuudessa yksi johtamisen keskeinen tehtävä. Toiminnalta odotetaan tuloksellisuutta, jota kuvaa muun muassa tehokkuus toiminnassa.
Tämän tutkimuksen tarkoitus on kartoittaa hoitotyön johtajien käsityksiä hoitotyön tehokkuudesta ja sen johtamisesta. Tavoitteena on tuottaa tietoa johtamisen tueksi. Teoreettisessa osassa käsitellään julkisen organisaation ja hoitotyön tehokkuuden johtamista. Tutkimuksen lähestymistapa on laadullinen ja empiirinen aineisto on kerätty haastattelemalla kuusi ylihoitajaa. Haastattelumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua ja aineisto analysoitiin laadullisella sisällön analyysillä.
Tuloksena esitetään tutkimuskysymysten mukaisesti hoitotyön tehokkuutta ilmentävänä oikea ja virheetön toiminta, taloudellinen toiminta ja tuloksen saavuttaminen, jolloin tuloksena on tyytyväinen ja hoidettu potilas. Hoitotyön tehokkuuden osatekijöitä ovat saumaton palveluketju, selkeä johtamisjärjestelmä, sujuva hoitoprosessi, tarkoituksenmukaiset tilat ja välineet, tehokkaasti toimiva henkilöstö sekä moniammatillinen yhteistyö ja toimiva työnjako. Hoitotyön tehokkuuden johtamisessa painottuvat itsensä johtaminen, tavoite- ja resurssijohtaminen, osaamisen- ja muutoksenjohtaminen sekä prosessijohtaminen.
Johtopäätöksinä esitetään tuloksia ja todetaan lisäksi hoitotyön tehokkuuden johtamiseen vaikuttavan monet hoitotyön ulkopuoliset tekijät. Tehokkuuden johtaminen vaatiikin tiivistä moniammatillista yhteistyötä organisaation sisällä ja eri palvelutuottajien välillä. Tehokkuuden johtaminen mahdollistuu parhaiten, kun johtamisjärjestelmä on selkeä. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on hyvä arvioida nykyisen johtamisjärjestelmän vaikutusta potilaan hoidon tehokkuudelle. Henkilöstön mahdollisuuksia toteuttaa hoitoa tehokkaasti tulee tukea. Prosessijohtamisen osaamista tulee lisätä, sillä sen avulla voidaan varmistaa myös potilasprosessin kokonaisarviointi ja puuttua tarvittaessa tehokkuutta vähentäviin tekijöihin.
Tutkimuksen merkitys hallintotieteelle on sen osoittama tehokkuuden, sen osatekijöiden sekä tehokkuuden johtamisen konkreettinen sisältö, jota mahdollisesti voidaan hyödyntää muuallakin julkisessa hallinnossa kuin hoitotyön tehokkuuden johtamisessa.
Tämän tutkimuksen tarkoitus on kartoittaa hoitotyön johtajien käsityksiä hoitotyön tehokkuudesta ja sen johtamisesta. Tavoitteena on tuottaa tietoa johtamisen tueksi. Teoreettisessa osassa käsitellään julkisen organisaation ja hoitotyön tehokkuuden johtamista. Tutkimuksen lähestymistapa on laadullinen ja empiirinen aineisto on kerätty haastattelemalla kuusi ylihoitajaa. Haastattelumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua ja aineisto analysoitiin laadullisella sisällön analyysillä.
Tuloksena esitetään tutkimuskysymysten mukaisesti hoitotyön tehokkuutta ilmentävänä oikea ja virheetön toiminta, taloudellinen toiminta ja tuloksen saavuttaminen, jolloin tuloksena on tyytyväinen ja hoidettu potilas. Hoitotyön tehokkuuden osatekijöitä ovat saumaton palveluketju, selkeä johtamisjärjestelmä, sujuva hoitoprosessi, tarkoituksenmukaiset tilat ja välineet, tehokkaasti toimiva henkilöstö sekä moniammatillinen yhteistyö ja toimiva työnjako. Hoitotyön tehokkuuden johtamisessa painottuvat itsensä johtaminen, tavoite- ja resurssijohtaminen, osaamisen- ja muutoksenjohtaminen sekä prosessijohtaminen.
Johtopäätöksinä esitetään tuloksia ja todetaan lisäksi hoitotyön tehokkuuden johtamiseen vaikuttavan monet hoitotyön ulkopuoliset tekijät. Tehokkuuden johtaminen vaatiikin tiivistä moniammatillista yhteistyötä organisaation sisällä ja eri palvelutuottajien välillä. Tehokkuuden johtaminen mahdollistuu parhaiten, kun johtamisjärjestelmä on selkeä. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on hyvä arvioida nykyisen johtamisjärjestelmän vaikutusta potilaan hoidon tehokkuudelle. Henkilöstön mahdollisuuksia toteuttaa hoitoa tehokkaasti tulee tukea. Prosessijohtamisen osaamista tulee lisätä, sillä sen avulla voidaan varmistaa myös potilasprosessin kokonaisarviointi ja puuttua tarvittaessa tehokkuutta vähentäviin tekijöihin.
Tutkimuksen merkitys hallintotieteelle on sen osoittama tehokkuuden, sen osatekijöiden sekä tehokkuuden johtamisen konkreettinen sisältö, jota mahdollisesti voidaan hyödyntää muuallakin julkisessa hallinnossa kuin hoitotyön tehokkuuden johtamisessa.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4505]