Muutosvastarinta ja lähijohtaminen sen kontekstissa

Abstract

Muutosjohtaminen on uusien operatiivisten, taktisten ja strategisten hankkeiden kehittämistä, täytäntöönpanoa ja arvioimista organisaatiossa. Sen keskeisenä tarkoituksena on etsiä ja hallita muutostapahtumat siten, että organisaation toiminta on sujuvaa ja edistyy jatkuvasti. Muutosvastarinta on olennainen osa muutoksia ja niiden johtamista. Sen käsittely on yksi kriittisimmistä muutosjohtamisen osa-alueista. Tässä tutkimuksessa kartoitetaan muutosjohtamista sekä muutosvastarinnan käsittelyä lähijohdon näkökulmasta. Tavoitteena on selvittää, mitä muutosvastarinta pohjimmiltaan on ja miten lähijohtajuus näyttäytyy sen yhteydessä. Tutkimusmenetelmänä käytetään teemahaastatteluja, jotka tehdään seitsemälle, yhdessä hoitoalan organisaatiossa työskentelevälle lähiesimiehelle. Haastatteluiden analyysimenetelmänä käytetään teorialähtöistä sisällönanalyysia.

Tutkimuksen mukaan muutosvastarinta on yksilöllinen ominaisuus, joka perustuu suurelta osin ihmisen persoonallisuuteen ja elämänasenteeseen, sekä tämän historian aikaisempiin kokemuksiin. Muutosvastarinta on luonnollista ja ominaista ihmisen käyttäytymiselle, siten sen voidaan nähdä olevan tahatonta. Pitkään jatkuessaan muutosvastarinta kuitenkin muuttuu tarkoitukselliseksi. Muutosvastarinnan takana on usein ymmärtämättömyys muutoksen syistä, sekä sen mukanaan tuomista hyödyistä. Ymmärtämättömyys ruokkii pelkoa, ja muutosvastarinta on pelkotila esimerkiksi oman työnkuvan ja aseman muuttumisen vuoksi. Työuupumus on merkittävä syy muutosvastarinnan takana. Myös yksilön hallintakäsityksellä (LOC) on vaikutusta siihen, minkälainen on hänen suhtautumisensa tiettyyn muutokseen. Muutosmyönteisyyden kannalta sisäinen hallintakäsitys on ulkoista hallintakäsitystä olennaisempi. Sisäisen hallintakäsityksen vahvistaminen ennustaa myönteisempää suhtautumista muutokseen, mikä vähentää yksilön muutosvastaisuutta.

Muutosvastarinnan yksilöllisyyden vuoksi lähijohtajan rooli vastarinnan hallinnassa korostuu. Lähijohtaja on päivittäisen työskentelyn kautta kanssakäymisessä ja vuorovaikutuksessa työntekijöiden kanssa. Tuntemus työntekijöiden persoonallisuuksista ja toimintatavoista mahdollistaa mm. erilaisten johtamismetodien kehittämisen ja soveltamisen vastarinnan hallitsemiseksi erilaisilla työntekijöillä. Lähijohtaja on avainasemassa muutoksen täytäntöönpanossa, hän on esimerkillinen toimija muutoksen soveltajana, sekä toimii linkkinä työntekijöiden ja ylemmän johdon välillä. Lähijohtajan asema korostuu myös työntekijöiden tunteiden käsittelijänä, sekä muutoksen esittelijänä, viestijänä ja tiedottajana.