Jakamaton ja jaettu johtajuus : Foucault’lainen valta-analyysi johtajuusdiskurssissa

Abstract

Tutkimus käsittelee jaettua johtajuutta, jota pidetään uutena lähestymistapana etenkin asiantuntijaorganisaatioiden johtamiseen. Organisaatioissa lisääntyvä tiimi- ja asiantuntijatyö aiheuttavat paineita perinteiselle yksilökeskeiselle johtajuudelle. Yhä nopeammin muuttuva ympäristö vaatii uudenlaisia johtamismalleja. Jaettu johtajuus kohtaa kuitenkin asenteellisia muureja ja johtajuuden sisäisen logiikan mukaan sitä pidetään jopa näennäisjohtajuutena.

Tutkimuksen tavoitteena on osoittaa, että kritisoitu jaettu johtajuus on mitä mielekkäin lähestymistapa johtajuuteen, silloin kun johtajuutta tarkastellaan organisaatioiden perinteisten valtakäsitysten sijaan vaihtoehtoisesta näkökulmasta. Tutkimuksessa luodaan synteesi jaetusta johtajuudesta johtajuuden tutkimuskirjallisuuden perusteella, sekä analysoidaan johtajuusdiskurssia ja jaettua johtajuutta Foucault’n valtakäsityksen kautta muodostetulla kriittisen tekstintutkimuksen kaltaisella menetelmällä. Tutkimuksen tiedonintressi on kriittinen, joka pyrkii paljastamaan vallitsevan johtajuusdiskurssin konservoivia eli vallitsevan johtajuusnäkemyksiä ylläpitäviä tekijöitä. Tutkimus on teoreettinen, eikä sisällä käytännön maailmaa koskettavaa empiiristä osaa lainkaan, lukuun ottamatta jaetun johtajuuden tekstejä.

Analysoimalla jaetun johtajuuden tutkimuskirjallisuutta olen tullut siihen tulokseen, että jaetun johtajuuden tutkimuksessa voidaan erottaa kaksi toisistaan poikkeavaa tutkimussuuntausta. Ensinnäkin pohjoisamerikkalainen pragmaattisesti suuntautunut jaetun johtajuuden tutkimusperinne pyrkii rakentamaan etenkin huippujohdon tasolle johtajuuden jakamisen malleja. Toiseksi suomalainen humanistisen otteen läpäisemä tutkimusperinne taas lähestyy jaettua johtajuutta kokonaisvaltaisesti organisaation läpäisevänä johtajuuden tapana. Olen pystynyt osoittamaan, että Foucault’n valtafilosofiasta löytyy mielekkäitä lähestymistapoja tarkastella jaettua johtajuutta organisaatioteorioille vaihtoehtoisten valtakäsitysten kautta. Ensinnäkin johtajuusdiskurssia voidaan lähestyä vallan makronäkökulmasta paljastaaksemme vallitsevan johtajuusnäkemyksen konservoivia voimia. Toisaalta mikronäkökulma johtajuuden valtadynamiikkaan tuo välineen Foucault’n valtaanalytiikan kautta tarkastella jaetun johtajuuden valtasuhteita vallan verkostoissa.

Foucault’laisen vallan makronäkökulman kautta tulkittuna esitän, että johtajuuden diskurssia tulee tarkastella kriittisesti, jotta jaetulle johtajuudelle nähtäisiin mahdollisuuksia johtajuuden kentällä. Foucault’laisen valta-analytiikan kautta taas voimme nähdä vallan toiminnan valtaverkostoissa, sekä siten vuorovaikutussuhteissa ja tätä kautta nähdä jaettu johtajuus mahdolliseksi vallan käyttämisen kannalta. Lisäksi Foucault’lainen tieto/valta -suhde auttaa näkemään johtajuuslähteenä käytettävän tiedon ja vallan kytkökset johtajuusaktissa. Johtajuuden käsitteitä analysoituani ehdotan suomalaiseen johtajuuskeskusteluun otettavaksi käyttöön johtajuusaktin käsitteen, joka yhdistää johtamisen prosessimaisen luonteen ja johtajuuden ominaisuus ja vuorovaikutusluonteen saman käsitteen alle.