Strategian käytäntöön vieminen : tapaustutkimus, Oulun konttori

Abstract

Strategisen johtamisen merkitys ja erityisesti strategian käytäntöön vieminen ovat julkisella sektorilla nousseet viime vuosina keskeisiksi kehittämisen alueiksi. Erityisesti näiden asioiden esille nousemiseen ovat vaikuttaneet kuntarakenteissa meneillään olevat suuret muutokset. Tilaaja–tuottaja-mallin käyttöönotto on myös nopeuttanut palvelutuotannon kehittämistoimia ja etsimään toimintansa kehittämiseen soveltuvia malleja liike-elämästä. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella strategian käytäntöön viemistä ja käytettyjen keinojen vaikutusta henkilöstön sitoutumiseen. Teoriaosuuden keskeiset käsitteet ovat strateginen ajattelu ja strateginen johtaminen. Ilmiöiden tarkastelunäkökulmiksi on valittu arvot, organisaatiokulttuuri, suoritusten johtaminen ja mittaaminen sekä sisäinen viestintä. Tutkimus on toteutettu tapaustutkimuksena, jossa tarkastellaan Oulun Konttoria. Tutkimusaineistona on hyödynnetty Oulun Konttorin asiakirjoja ja toiminnan arvioinnissa käytettyjä valmiita tutkimuksia. Tutkimuksen tuloksista nähdään, että Oulun Konttorin strategian käytäntöön viemisessä on käytetty monia erilaisia keinoja. Selkeästi on nähtävissä, että käytetyt keinot ovat myös olleet tasapainoisesti eri näkökulmia (asiakas, talous, prosessit ja henkilöstö) korostavia ja positiivista kehitystä edistäviä. Vertailututkimukset osoittavat myös Oulun Konttorin sijoittuvan tuloksissa vertailuorganisaatioita huomattavasti paremmaksi. Tulokset osoittavat myös, että strategian käytäntöön viemisen keinot ovat vaikuttaneet positiivisesti henkilöstön sitoutumiseen. Johtopäätöksinä voidaan todeta, että strategian käytäntöön viemisessä ja henkilöstön sitoutumisen vahvistamisessa merkittävä tekijä on avoin ja vuorovaikutteinen johtamiskulttuuri,joka konkretisoituu arjessa yhdessä tekemisenä. Systemaattinen johtamisjärjestelmä, joka sisältää selkeän, ymmärrettävän kaikkien tiedossa olevan strategian ja siitä johdetut tavoitteet sekä mittaus- ja seurantajärjestelmän. Yhtenä keskeisenä tekijänä esille voidaan nostaa yhdessä määritellyt toiminnan arvot ja niiden toimivuuden mittaaminen.