Suomalaisten sairaanhoitajien kokemuksia työhyvinvointiin vaikuttavista eroista Suomen ja Norjan terveydenhuollon organisaatioissa
Kivilahti, Eevaliisa (2011)
Kivilahti, Eevaliisa
Lapin yliopisto
2011
openAccess
Tiivistelmä
Tutkimus kohdistui suomalaisten sairaanhoitajien kokemiin työhyvinvointiin vaikuttaneisiin eroihin Suomen ja Norjan terveydenhuollon organisaatioissa. Tarkastelu painottui sairaanhoitajien työhyvinvointia edistäneisiin tai sitä vähentäneisiin tekijöihin. Ammatillinen osaaminen, pätevyys, elämäntilanne, työyhteisö ja johtaminen olivat kirjallisuuden ja aikaisempien tutkimusten mukaan yhteydessä sairaanhoitajan työhyvinvointiin. Tutkimus toteutettiin syksyn 2010 ja kevään 2011 aikana haastattelemalla seitsemää (n=7) harkinnanvaraisella lumipallo-otannalla tutkimukseen valikoitunutta suomalaista sairaanhoitajaa, jotka olivat työskennelleet perus- ja erikoissairaanhoidon organisaatioissa Suomessa ja Norjassa. Avoimilla teemahaastatteluilla kerätty tutkimusaineisto käsiteltiin laadullisella sisällön analyysillä kokemusperäisen tiedon saamiseksi.
Tutkimustulosten mukaan erot sairaanhoitajan työn sisällössä näkyivät työnjaossa ja työtavoissa, jotka heijastuivat yhteisöllisyyteen ja joustavuuteen työssä. Saatujen tulosten mukaan työyhteisöissä toteutettu työnjako ja erilaiset työtavat näkyivät eroina potilaiden tyytyväisyydessä sekä sairaanhoitajien saamassa palautteessa ja arvostuksessa. Lähijohtamisessa olleet erot liittyivät osastonhoitajan rooliin työyhteisössä, johtamistapaan sekä alaisten arvostukseen. Erot osastonhoitajan roolissa ja työtehtävissä näkyivät eroina työn yhteisöllisyydessä, vastuunjaossa ja luottamuksessa. Saatujen tulosten mukaan sekä sairaanhoitajan työn sisällössä että lähijohtamisessa olleilla eroilla oli vaikutusta sairaanhoitajien työhyvinvointiin. Palkkauksessa olleilla eroilla, joissa erot koskivat myös osaamisesta ja työkokemuksesta saatua palkkaa, koettiin olleen yhteyttä ammattitaidon arvostukseen ja työssä hyvin voimiseen.
Saadut tulokset osoittivat, että monet työhön ja työyhteisöön liittyvät tekijät vaikuttivat sairaanhoitajan työhyvinvointiin. Tärkeänä tekijänä mainittiin työkuormitus, jota voidaan vähentää riittävällä henkilökuntamäärällä, tasapuolisella työnjaolla ja hyvällä lähijohtamisella. Tulosten mukaan yhteisöllisten työtapojen käyttö lisäsi sairaanhoitajien osaamisen hyödyntämistä ja sen vahvistamista. Tukemalla ikääntyvien sairaanhoitajien työssä jaksamista, vahvistetaan heidän työssä jatkamistaan. Paras mahdollinen, ammatillisuuteen ja ammattietiikkaan perustuva hoito toteutuu hyvinvoivan henkilöstön avulla. Tässä tutkimuksessa saadun tutkimustiedon odotetaan avartavan näkemyksiä sairaanhoitajien työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Tuloksia voidaan hyödyntää sairaanhoitajien työhyvinvoinnin tilaa ja sen parantamista koskevassa keskustelussa.
Tutkimustulosten mukaan erot sairaanhoitajan työn sisällössä näkyivät työnjaossa ja työtavoissa, jotka heijastuivat yhteisöllisyyteen ja joustavuuteen työssä. Saatujen tulosten mukaan työyhteisöissä toteutettu työnjako ja erilaiset työtavat näkyivät eroina potilaiden tyytyväisyydessä sekä sairaanhoitajien saamassa palautteessa ja arvostuksessa. Lähijohtamisessa olleet erot liittyivät osastonhoitajan rooliin työyhteisössä, johtamistapaan sekä alaisten arvostukseen. Erot osastonhoitajan roolissa ja työtehtävissä näkyivät eroina työn yhteisöllisyydessä, vastuunjaossa ja luottamuksessa. Saatujen tulosten mukaan sekä sairaanhoitajan työn sisällössä että lähijohtamisessa olleilla eroilla oli vaikutusta sairaanhoitajien työhyvinvointiin. Palkkauksessa olleilla eroilla, joissa erot koskivat myös osaamisesta ja työkokemuksesta saatua palkkaa, koettiin olleen yhteyttä ammattitaidon arvostukseen ja työssä hyvin voimiseen.
Saadut tulokset osoittivat, että monet työhön ja työyhteisöön liittyvät tekijät vaikuttivat sairaanhoitajan työhyvinvointiin. Tärkeänä tekijänä mainittiin työkuormitus, jota voidaan vähentää riittävällä henkilökuntamäärällä, tasapuolisella työnjaolla ja hyvällä lähijohtamisella. Tulosten mukaan yhteisöllisten työtapojen käyttö lisäsi sairaanhoitajien osaamisen hyödyntämistä ja sen vahvistamista. Tukemalla ikääntyvien sairaanhoitajien työssä jaksamista, vahvistetaan heidän työssä jatkamistaan. Paras mahdollinen, ammatillisuuteen ja ammattietiikkaan perustuva hoito toteutuu hyvinvoivan henkilöstön avulla. Tässä tutkimuksessa saadun tutkimustiedon odotetaan avartavan näkemyksiä sairaanhoitajien työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Tuloksia voidaan hyödyntää sairaanhoitajien työhyvinvoinnin tilaa ja sen parantamista koskevassa keskustelussa.
Kokoelmat
- Pro gradut [4086]