”Miksi ei voida vastata miksi -kysymyksiin”? : muutosvietinnän merkitys muutostyössä
Matala, Marjut (2012)
Matala, Marjut
Lapin yliopisto
2012
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201203011026
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201203011026
Tiivistelmä
Tämä tutkimus kuvaa muutosviestinnän merkitystä ja tehtäviä organisaatiomuutoksen kontekstissa. Tutkimuksen mukaan muutos ei toteudu ilman viestintää ja viestintä on strategisen johtamisen väline muutostyössä. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää miten muutosviestinnällä tuetaan organisaation muutostyötä johtamisen näkökulmasta.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu kahdesta pääalueesta: organisaatiomuutosten johtaminen ja viestintä muutostilanteissa. Empiirinen osuus välittää yksilöiden kokemuksia ja havaintoja menneistä organisaatiomuutoksista. Tutkimus on laadullinen tutkimus, jonka empiirinen aineisto on kerätty vuosina 2010-2011 haastattelemalla yhdeksää Lapin ammattiopiston palveluksessa opetus- ja lähiesimiestehtävissä toimivaa henkilöä. Haastattelumenetelmänä on käytetty avointa teemahaastattelua ja tutkimusaineisto on analysoitu käyttämällä aineistolähtöistä sisällönanalyysiä ja teemoittelua.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että muutosviestintä on keino saada ihmiset sitoutumaan muutostyöhön. Muutosjohtajan tehtävänä on yhteistyössä etsiä organisaatiolle suunta ja saada organisaation jäsenet luottamaan valittuun suuntaan. Muutokseen ja muutossuuntaan sitoudutaan muutosviestinnän keinoin, vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä. Muutosjohtajan tärkeimmät tehtävät ovat tiedottaminen ja osallistaminen.
Tulosten pohjalta esittelen tutkimuksessa ehdotuksen muutosviestintä-malliksi. Malli huomioi yksilön organisaatiomuutoksen kokonaisprosessissa ja korostaa muutosjohtajan asemaa ihmisten johtajana. Muutosviestintä-malli on muistutus siitä, että muutostyö vaatii monella eri tasolla muuttumista ja sopeutumista, mikä tulee ottaa huomioon muutoksissa. Suunnitelmallisella muutosviestinnällä tavoitetaan eri vaiheissa ja eri tasoilla olevat ihmiset, ja parhaimmillaan saadaan heidät yhdistämään osaamisresurssinsa muutostyön hyväksi.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu kahdesta pääalueesta: organisaatiomuutosten johtaminen ja viestintä muutostilanteissa. Empiirinen osuus välittää yksilöiden kokemuksia ja havaintoja menneistä organisaatiomuutoksista. Tutkimus on laadullinen tutkimus, jonka empiirinen aineisto on kerätty vuosina 2010-2011 haastattelemalla yhdeksää Lapin ammattiopiston palveluksessa opetus- ja lähiesimiestehtävissä toimivaa henkilöä. Haastattelumenetelmänä on käytetty avointa teemahaastattelua ja tutkimusaineisto on analysoitu käyttämällä aineistolähtöistä sisällönanalyysiä ja teemoittelua.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että muutosviestintä on keino saada ihmiset sitoutumaan muutostyöhön. Muutosjohtajan tehtävänä on yhteistyössä etsiä organisaatiolle suunta ja saada organisaation jäsenet luottamaan valittuun suuntaan. Muutokseen ja muutossuuntaan sitoudutaan muutosviestinnän keinoin, vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä. Muutosjohtajan tärkeimmät tehtävät ovat tiedottaminen ja osallistaminen.
Tulosten pohjalta esittelen tutkimuksessa ehdotuksen muutosviestintä-malliksi. Malli huomioi yksilön organisaatiomuutoksen kokonaisprosessissa ja korostaa muutosjohtajan asemaa ihmisten johtajana. Muutosviestintä-malli on muistutus siitä, että muutostyö vaatii monella eri tasolla muuttumista ja sopeutumista, mikä tulee ottaa huomioon muutoksissa. Suunnitelmallisella muutosviestinnällä tavoitetaan eri vaiheissa ja eri tasoilla olevat ihmiset, ja parhaimmillaan saadaan heidät yhdistämään osaamisresurssinsa muutostyön hyväksi.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4575]