Seutuyhteistyö ja johtaminen : Kemi-Tornio seudun viranhaltijoiden näkemyksiä

Abstract

Kuvaamme tutkimuksessamme Kemi-Tornio seudun viranhaltijoiden näkemyksiä seutuyhteistyöstä ja julkisjohtamisesta. Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana Suomen julkishallinnossa on toteutettu monenlaisia uudistuksia sekä valtionhallinnossa että kuntasektorilla. Uudistusten toimeenpano on vaatinut muuttuvassa toimintaympäristössä johtajuudelta uudenlaisia ajattelu- ja toimintatapoja Julkisen sektorin toiminnan tehostamiseksi on aloitettu mittava kunta- ja palvelurakenneuudistus, jonka seurauksena kuntien määrä on vähentynyt Suomessa ennätyksellisen nopeasti 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Merkittävin kuntaliitosaalto ajoittui vuoden 2009 alkuun. Uusi eduskunta on aloittanut työnsä keväällä 2011 ja uuteen hallitusohjelmaan on kirjattu kuntien määrän edelleen vähentäminen.

Tämän tutkimuksen tavoitteena on ollut käyttökelpoisen tiedon tuottaminen Kemi- Tornio seudun viranhaltijoiden näkemyksistä seutuyhteistyöstä ja johtamisesta. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää Kemi-Tornio seudun kehittämistyössä. Kemi-Tornio Kehittämiskeskuksen hallituksen ja johtoryhmän myötävaikutuksella tutkimuksemme mahdollistui ja siitä esitämme erityiskiitoksemme. Viranhaltijoiden näkemykset on kartoitettu teemahaastatteluin syksyllä 2010. Tutkimus on laadullinen arviointitutkimus. Kyse on tapausanalyysistä ja sen pohjalta kirjoitetuista tapauskuvauksista. Tapauskuvauksissa haastateltavat kuvaavat Kemi-Tornio seudun seutuyhteistyön muutoksia sekä oman työn ja johtajuuden muuttumista ja kehittymistä.

Tutkimuskunnissa vuonna 2010 toteutettu kuntajakoselvitys toi haastateltujen viranhaltijoiden mukaan epävarmuutta tulevaisuudesta. Haastateltujen yhteinen näkemys oli, että taloustilanne kunnissa ei tule ainakaan helpottumaan. Tutkimusvastausten perusteella seutuyhteistyö on aina ollut tiivistä ja se nähtiin tärkeäksi alueen elinvoimaisuuden turvaamiseksi. 2000-luvulla seutuyhteistyö on ollut haasteellisempaa kuntien erilaisten näkemysten, painotusten ja kuntien keskinäisen luottamuspulan vuoksi. Lisäksi vastaajat kokivat poliittisten toimijoiden roolin epäselväksi. Viranhaltijoilla tuntuu olevan valmiutta ja halua kuntien välisen yhteistyön syventämiseen ja jopa kuntaliitoksiin. Vastaajien mielestä viranhaltijoiden keskinäinen kollegiaalisuus ja verkostoituva yhteistyö koettiin omaa johtamistyötä helpottavana tekijänä. Kuntien johtamistyössä korostuu vastaajien mielestä strateginen ja uudistuksia ennakoiva johtaminen.

Tutkimuksemme käynnistymisen (2009) jälkeen kuntarakennetta koskevat uudistukset ovat edenneet kiihtyvällä tahdilla ja erilaisia selvityksiä valmistuu koko ajan. Valtion hallinnon taholta on tullut 8.2.2012 esitys uudesta kuntarakenteesta. Emme enää ota kantaa tähän uudistusesitykseen tässä pro gradu−tutkielmassa.