”Se on tyystiin käyttämätön voimavara” : kehityskeskustelujen hyödyntäminen osaamisen johtamisessa

Abstract

Yhteiskunnalliset muutokset korostavat osaamisen merkitystä organisaatioiden kilpailutekijänä, koska ne pakottavat organisaatiot kilpailemaan työmarkkinoilla osaavasta työvoimasta. Osaaminen on keskeisin voimavara, jolla työnantaja vastaa tulevaisuuden kilpailuun. Tulevaisuudessa työelämän osaamisvaatimukset kasvavat ja henkilöstön kysyntä kohdistuu erityisesti koulutettuun henkilöstöön työtehtävien vaatiessa entistä pitemmälle menevää ja kehittyvää osaamista. Kehityskeskustelut toimivat osaamisen johtamisen keskiössä, kun arvioidaan, kehitetään ja suunnataan henkilöstön osaamista kohti organisaation tavoitteita. Kehityskeskustelut ovat olennainen osa osaamisen johtamisjärjestelmää. Ne ovat osa toimintaa organisaatioissa, joissa osaamisen kehittämistä pidetään strategisesti tärkeänä asiana.

Tutkielmani käsittelee kehityskeskustelujen hyödyntämistä ja osaamisen johtamista kohdeorganisaatiossa, Pohjois-Pohjanmaan liitossa. Kohdeorganisaatiossa kehityskeskustelujen systemaattinen ja osaamispainotteinen käyminen sekä henkilökohtaisten kehittymissuunnitelmien tekeminen eivät ole vielä osaamisen johtamisen keskeisiä työvälineitä. Tämän lisäksi työvälineitä ovat osaamiskuvausten tuottaminen ja hyödyntäminen sekä varautuminen ja suojautuminen osaamisvajeen syntymiseltä mm. siirtämällä organisaation hiljaista tietoa. Osaamisen johtamisen arki hahmottuu parhaiten käytännön esimiestyön ja siinä sovellettavien menettelytapojen kautta.

Empiirinen tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten esimiehet voivat hyödyntää kehityskeskusteluja osaamisen johtamisessa ja miten keskustelut liitetään osaksi osaamisen johtamista Pohjois-Pohjanmaan liitossa. Tarkoituksena on myös selvittää, miten kehityskeskusteluja voitaisiin kehittää. Tutkimus suoritettiin teemahaastatteluna organisaation kolmelle esimiehelle ja kolmelle työntekijälle.

Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että esimiesten on käytävä kehityskeskustelut säännöllisesti, jotta niistä olisi hyötyä organisaatiolle. Keskusteluissa on pyrittävä sopimaan asioista ja sovittavia asioita on seurattava. Osaamistarpeet tulee kartoittaa ja henkilöstölle tulee tehdä kehittämissuunnitelmat. Osaamisen johtamisen kehittämiseksi esimiesten tulee vahvistaa omaa johtamistaan, seurata alaisen osaamista ja tukea osaamisen kehittymistä sekä lisätä vuorovaikutusta sekä alaisten että muiden esimiesten kanssa. Nykytilanne ei tuo lisäarvoa organisaatiolle, vaan kehityskeskustelua pidetään työntekijöiden mielestä ajanhukkana.