Talous- ja henkilöstöhallinnon työntekijöiden motivaatio palvelurakennemuutoksessa

Abstract

Julkishallinnon organisaatiot ovat kokeneet palvelurakenneuudistuslain myötä muutoksia, jotka ovat vaatineet sen henkilöstöltä sopeutumiskykyä. Syksyllä 2011 eduskunnassa kysyttiin hallitukselta tulevasta kuntauudistuksesta. Yksi huolenaiheista oli, kuinka ylläpitää kuntien henkilöstön motivaatiota siirryttäessä palvelurakenneuudistuksen jälkeen välittömästi uuteen kuntauudistukseen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli etsiä ratkaisua tuohon kysymykseen: Mitkä tekijät motivoivat talous- ja henkilöstöhallinnon työntekijöitä palvelurakennemuutoksessa? Tutkimuksen kohderyhmäksi valittiin talous- ja henkilöstöhallinnon työntekijät, joiden oli todettu uudistusten ensimmäisinä toteuttajina kokevan suurimpia ja useampia muutoksia yhtä aikaa. Sellaisia ovat työskentelypaikan, esimiehen ja työtehtävien muutokset.

Kyseessä oli tapaustutkimus, jossa puolistrukturoidun ja teemahaastattelun välimuotona kartoitettiin Siika-Pyhäjokialueen koulutuskuntayhtymän ja Oulunsalon kunnan työntekijöiden käsityksiä motivoitumisestaan käyttäen teoriaviitekehyksenä ja teemoittelun pohjana vielä muotoutumassa olevaa Public Service Motivation teoriakehitelmää. Tutkimuksen ainutlaatuisuus liittyi teoriaviitekehykseen, jota käytettiin ensimmäisen kerran suomalaisessa tutkimuksessa ja ensimmäisen kerran aineisto kerättiin juuri Public Service Motivation tutkimusta varten. Aiemmat PSM -tutkimukset ovat perustuneet pääosin kvantitatiiviseen aineistoon. Tämä pro gradu -työ edustaa kvalitatiivista lähestymistapaa, jossa teemoittelevalla sisällönanalyysillä tavoiteltiin syvemmän merkityksen ja ymmärryksen saamista tutkittavasta ilmiöstä.

Talous- ja henkilöstöhallinnon henkilöstöä motivoi muutostilanteessa kolme tekijää: tavoitteellinen toiminta, tiedon saanti ja dialogi sekä yhteisöllisyys ja ykseyden tunne. Toteutuakseen osa-alueet vaativat epäitsekästä uhrautumista. Tutkimuksen tulokset ovat johdettavissa Public Service Motivation teoriaviitekehyksen rakenteen neljään keskenään vuorovaikutuksessa olevaan dimensioon, jotka ovat instrumentaaliset, arvoihin pohjautuvat ja affektiiviset motiivit sekä uhrautuvaisuus. Näin teoriaviitekehyksellä on osoitettu olevan yhteys työntekijöiden motivoitumiseen tässä muutostilanteessa. Johtopäätöksenä voidaankin todeta, että kannusterakenteen tasapainoon perustuvaa julkishallinnon palvelumotivaatiota edistämällä organisaatioilla on paremmat mahdollisuudet saavuttaa uudistuksilla tavoiteltavaa taloudellisuutta, tuottavuutta ja vaikuttavuutta.