Päiväkotien henkilökunnan kokemuksia sähköisistä paiväkotipalveluista : case Oulun kaupunki

Abstract

Tutkimuksen kohteena olivat lastenhoitajien ja lastentarhanopettajien näkemykset päivähoitotyön sähköistymisestä. Tutkimuksen teoreettisessa osassa selvitettiin sähköisten palveluiden tuomaa muutosta työhön hyvinvointipalveluissa työn muutoksen ja sähköisen hallinnon näkökulmasta. Empiirisessä osassa tutkittiin sähköisistä palveluista aiheutuvaa päivähoitotyön muutosta Oulun kaupungin päiväkodeissa. Tutkimushaastatteluihin osallistui kuusi päiväkodin työntekijää. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastatteluja sekä niiden analysoinnissa aineistolähtöistä ja teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä.

Tutkimus osoitti, että Oulun kaupungissa päivähoitotyön sähköistyminen on lähtenyt aluksi suhteellisen hitaasti liikkeelle ja sitten nopealla aikataululla erilaisia ohjelmia ja uusia työmenetelmiä on tullut paljon lisää. Koulutus on ollut informanttien mielestä pääosin pintapuolista ja sitä on ollut liian vähän. Käytännön työhön sähköisyys on informanttien mielestä tuonut sekä helpotusta että lisää tehtäviä. Kun laitteet toimivat hyvin, työ sujuu ja aikaa riittää tarpeeksi läsnäoloon lapsiryhmässä. Haastatteluissa työntekijät toivat selkeästi esille sen, että Omaoulu -sivustoa ja Daisy -palvelua tulisi kehittää edelleen, jotta niiden toimintavarmuus paranisi. Omaoulua tulisi lähinnä yksinkertaistaa ja sen tietoturvallisuutta edelleen parantaa.

Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että parempaan laatuun ja vaikuttavuuteen päästäisiin päivähoitotyössä sähköisten työmenetelmien avulla, mikäli henkilöstön koulutukseen panostettaisiin enemmän. Henkilökunnan on osattava käyttää laitteita hyvin, jotta he voivat ohjata tarvittaessa myös vanhempia niiden käytössä. Erityisen tärkeää olisi, että työntekijät saisivat riittävästi informaatiota ja heidän mielipiteitään uusien työmenetelmien toimivuudesta kuunneltaisiin. Arviointia ja toimivuutta voisi kartoittaa entistä laajemmin. Järjestelmien ja ohjelmien kehittäjillä tulisi olla parempi kuva päivähoitotyön käytännöistä. Perehtymällä arjen rutiineihin ja havainnoimalla päivittäistä toimintaa saataisiin tarkempaa tietoa siitä, miten uudet toimintatavat on omaksuttu ja miten ne toimivat käytännön työssä. Tärkeää olisi myös ottaa käyttäjät, eli päiväkotien henkilökunta, mukaan jo kehitystyön alkuvaiheessa. Ideat uusista sähköisistä työmenetelmistä ja tarve työnkehittämiseen tulisi lähteä toiminnan sisältä, päivähoitotyötä tekeviltä henkilöiltä.

The study focused on nurses’ and kindergarten teachers’ views of the e-Services of the early childhood education. In the theoretical part of the study, a change caused by electrification of work was studied from e-government point of view. In the empirical part the same topic was studied from early childhood education work point of view in the city of Oulu. Research interviews were conducted with six day care center employees. The used research method was the theme interview. Analyze method of the data was theory- driven content analysis.

The study showed that in the city of Oulu early childhood education electrification has started slowly at first and then in a quick schedule a variety of programs and new working methods have been introduced. Informants thought that training for the new working methods has been mainly superficial and it has been too little. The change has brought to the practical work as well relief as additional responsibilities. When the devices are working well, people can work and have enough time to be in the presence of the child group. In the interviews with employees, it was clearly stated that the Omaoulu portal and the Daisy service should be further developed in order to improve their reliability. Omaoulu should be simplified and information security needs to be improved.

Conclusion of the study was that it is possible to reach better quality and effectiveness of the early childhood education with new electronic working methods. This requires that more investments would be made in staff training. Staff must be able to use the devices so well that they can, if necessary, also guide parents. It is especially important that employees receive adequate information and their opinions are listened when new working methods are introduced. Assessment and performance of the new working methods could be more extensive. System and software developers should have a better picture of the early childhood education practices. Studying the routines of the everyday life and observing the daily activities would provide more detailed information on how the new procedures have been adopted and how they work in practice. It would be important to get end users involved in the early stages of the development. Initiatives of the new electronic working methods and the need for job development activitie should come from inside, individuals who work in day care.