Lähiesimies muutoksen viestijänä monikuntaliitoksessa : Case uusi Oulu
Valppu, Sari (2013)
Valppu, Sari
Lapin yliopisto
2013
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201304231101
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201304231101
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman keskiössä on kuntafuusion kohteena olevan henkilöstön kokemukset lähiesimiestensä viestinnästä Oulun seudun monikuntakuntaliitoksen ensimmäisenä valmisteluvuotena. Tutkimuksessa viestintä liitetään vahvasti muutoksen johtamiseen. Tutkimuksen pyrkimyksenä on tuottaa uutta tietoa viestinnän ja johtamisen kehittämisen tueksi kuntafuusioiden muutosprosesseissa.
Tutkimus on tapaustutkimus ja se toteutettiin kohdeorganisaatiossa, uudessa Oulussa, sähköisenä lomakekyselynä elokuussa 2011. Tutkimusaineisto käsiteltiin SPSS-tilasto-ohjelmalla ja se koostuu 736 henkilön vastauksista. Tutkimusmenetelmäksi valikoitui kvantitatiivinen tutkimus. Tutkimuksessa on käytetty myös aineiston avokysymyksistä muodostuvia suoria lainauksia, jotta kokonaisuutta selkiyttämään ja kuvaamaan on saatu todellisia kommentteja.
Tutkimuksen mukaan henkilöstö piti tärkeimpinä viestintäkanavina esimiestä, työpaikkakokouksia ja -palavereita. Tutkimustulokset osoittavat, että kohdeorganisaation lähiesimiesten viestintä on toteutunut tyydyttävästi. Parhaimmin koettiin toteutuneen viestinnän asiakeskeisyyden. Heikoimmiksi osa-alueiksi koettiin tiedon saanti sekä viestinnän avoimuus ja vuorovaikutteisuus. Tutkimustulosten perusteella tietyillä henkilöstöryhmillä on riski jäädä paitsioon viestinnän suhteen. Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt kokivat, että lähiesimiesten viestintä oli toteutunut heikoiten viestinnän ymmärrettävyyden, avoimuuden ja vuorovaikutteisuuden sekä ihmisläheisyyden suhteen. Merkittävä huomio on, että vastaajista vanhin ikäluokka koki viestinnän vähiten avoimeksi, vuorovaikutteiseksi ja ihmisläheiseksi.
Hyvän viestinnän ennustekijöitä mallinnettiin logistisella regressioanalyysillä. Tulosten perusteella hyvää viestintää ennustaa, kun lähiesimiesten viestinnässä ja johtamisessa toteutuvat seuraavat tekijät: on saatu riittävästi tietoa, ja kun lähiesimiehen viestintä ja johtaminen on asiakeskeistä, avointa ja vuorovaikutteista. Tutkimuksen johtopäätöksissä esitetään mallinnus vuorovaikutteiseen muutoksen viestintään ja johtamiseen. Mallinnus koostuu niistä tekijöistä ja toimenpiteistä, joilla lähiesimiesten viestintää ja johtamista voidaan työyhteisöissä kehittää kohti hyvän viestinnän ennustekijöitä jatkuvana vuorovaikutteisena prosessina muutoksen eri vaiheissa.
Tutkimus on tapaustutkimus ja se toteutettiin kohdeorganisaatiossa, uudessa Oulussa, sähköisenä lomakekyselynä elokuussa 2011. Tutkimusaineisto käsiteltiin SPSS-tilasto-ohjelmalla ja se koostuu 736 henkilön vastauksista. Tutkimusmenetelmäksi valikoitui kvantitatiivinen tutkimus. Tutkimuksessa on käytetty myös aineiston avokysymyksistä muodostuvia suoria lainauksia, jotta kokonaisuutta selkiyttämään ja kuvaamaan on saatu todellisia kommentteja.
Tutkimuksen mukaan henkilöstö piti tärkeimpinä viestintäkanavina esimiestä, työpaikkakokouksia ja -palavereita. Tutkimustulokset osoittavat, että kohdeorganisaation lähiesimiesten viestintä on toteutunut tyydyttävästi. Parhaimmin koettiin toteutuneen viestinnän asiakeskeisyyden. Heikoimmiksi osa-alueiksi koettiin tiedon saanti sekä viestinnän avoimuus ja vuorovaikutteisuus. Tutkimustulosten perusteella tietyillä henkilöstöryhmillä on riski jäädä paitsioon viestinnän suhteen. Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt kokivat, että lähiesimiesten viestintä oli toteutunut heikoiten viestinnän ymmärrettävyyden, avoimuuden ja vuorovaikutteisuuden sekä ihmisläheisyyden suhteen. Merkittävä huomio on, että vastaajista vanhin ikäluokka koki viestinnän vähiten avoimeksi, vuorovaikutteiseksi ja ihmisläheiseksi.
Hyvän viestinnän ennustekijöitä mallinnettiin logistisella regressioanalyysillä. Tulosten perusteella hyvää viestintää ennustaa, kun lähiesimiesten viestinnässä ja johtamisessa toteutuvat seuraavat tekijät: on saatu riittävästi tietoa, ja kun lähiesimiehen viestintä ja johtaminen on asiakeskeistä, avointa ja vuorovaikutteista. Tutkimuksen johtopäätöksissä esitetään mallinnus vuorovaikutteiseen muutoksen viestintään ja johtamiseen. Mallinnus koostuu niistä tekijöistä ja toimenpiteistä, joilla lähiesimiesten viestintää ja johtamista voidaan työyhteisöissä kehittää kohti hyvän viestinnän ennustekijöitä jatkuvana vuorovaikutteisena prosessina muutoksen eri vaiheissa.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4573]