Valtionohjaus kuntataloudessa ja kuntatalouden suunnittelussa kuntajohtajien näkökulmasta

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää kuntajohtajien näkökulma valtionohjauksen vaikutuksista kuntatalouteen ja sen suunnitteluun. Valtionohjauksen vaikutusten tutkimiseksi on tarkasteltava myös miten virkamiehet määrittelevät kunta-valtiosuhteen, valtionohjauksen, heidän näkemyksensä merkittävimmistä ohjausmekanismeista sekä miten he kokevat valtionohjauksen uhat ja mahdollisuudet kuntatalouteen. Työn teoreettinen viitekehys rakentuu kunta-valtiosuhteesta, ohjauksesta sekä kuntataloudesta.

Tutkimus on laadullinen tutkimus. Tutkimuksen empiirinen aiheisto on kerätty Pohjois-Suomen alueella työskenteleviltä kuntajohtajilta (n=6) puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Tutkimusaineisto on analysoitu sisällönanalyysin keinoin tarkentuen teorialähtöiseen analyysiin.

Tulosten mukaan valtionohjauksen vaikutus kuntatalouteen sekä sen suunnitteluun on merkittävä. Normiohjauksen kautta tulevien lakisääteisten tehtävien suorittamiseen menee suurin osa kuntien budjetista. Kuntien lakisääteisten tehtävien suuri määrä on heikentänyt kuntientaloutta ja talouden suunnittelua. Valtionohjauksen kuntajohtajat määrittelivät normiohjauksen kautta ja normiohjaus nostettiin merkittävimmäksi ohjausmuodoksi. Normiohjauksen kautta valtio ohjaa kuntien toimintaa. Kuntajohtajat määrittelevät kunta-valtiosuhteen kuntien alisteiseksi asemaksi valtioon nähden, jota määrittelee eniten valtion oikeus lakeja säätämällä vaikuttaa kuntien toimintaan. Valtionohjauksen mahdollisuudet nähtiin normiohjauksen purkamisessa ja kuntien liikkumavaran lisääntymisessä tehtävien suorittamisessa ja siten myös taloudessa.