”Jos nää ylimmät viskaalit ei oo työryhmässä, niin se on melkein sama kuin tuulelle suuta aukoo” : sähköisen hyvinvointikertomuksen implementaatio hyvinvointijohtamisen välineeksi Oulun eteläisen kunnissa
Jaakola, Merja (2013)
There are no files associated with this item.
Jaakola, Merja
Lapin yliopisto
2013
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201309131265
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201309131265
Tiivistelmä
Väestön terveyserojen kasvu, huono-osaisuus, syrjäytyminen ja kasvavat sosiaali- ja terveysmenot ovat herättäneet kunnat miettimään toimia, joilla kuntalaisten hyvinvointia voitaisiin edistää. Valtio ohjaa ja tukee kuntia tässä tehtävässä kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) avulla. Sen yhtenä osahankkeena on sähköisen hyvinvointikertomuksen käyttöönotto hyvinvointijohtamisen välineeksi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten toimeenpano-ohjelma ja sähköinen työväline on otettu kunnissa vastaan.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on implementaatio, jota lähestytään sekä toimenpideohjelman että sähköisen järjestelmän implementointina julkisessa hallinnossa. Tavoitteena on tarkastella, mitkä tekijät vaikuttavat implementaation onnistumiseen kuntatasolla.
Tutkimuksen kohteena ovat Oulun Eteläisen kunnat. Laadullisen tutkimuksen aineisto on kerätty puolistrukturoidulla teemahaastattelulla haastattelemalla kuntien hyvinvointityöryhmien jäseniä (n=9). Heidän kokemuksiaan ja näkemyksiään sähköisestä hyvinvointikertomuksesta ja hyvinvointijohtajuudesta on analysoitu sisällönanalyysillä.
Tutkimustulosten mukaan sähköisen hyvinvointikertomuksen implementoinnin onnistumisessa korostuu hyvinvointityöryhmän kokoonpano ja sen sitoutuminen sekä kunnan ylimmän johdon ja hankkeen antama tuki. Haasteena on saada laaditulle hyvinvointikertomukselle poliittisten päätöksentekijöiden tuki. Tutkimus osoitti, että kunnissa tunnetaan huonosti toimenpideohjelman tavoitteet. Sähköisen hyvinvointikertomuksen implementointi hyvinvointijohtajuuden välineeksi pienissä kunnissa edellyttää, että hyvinvointityöryhmässä ovat mukana johtavat viranhaltijat ja asiantuntijoita kaikista eri hallintokunnista. Työskentelyä ryhdittämään tulisi laatia hyvinvointijohtajuuden vuosikello. Sähköisen hyvinvointikertomuksen käytön laajentamiseksi sitä tulisi esitellä tilaisuuksissa, joissa kunnan ylin johto kokoontuu ja kertoa onnistuneista käyttöönotoista.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on implementaatio, jota lähestytään sekä toimenpideohjelman että sähköisen järjestelmän implementointina julkisessa hallinnossa. Tavoitteena on tarkastella, mitkä tekijät vaikuttavat implementaation onnistumiseen kuntatasolla.
Tutkimuksen kohteena ovat Oulun Eteläisen kunnat. Laadullisen tutkimuksen aineisto on kerätty puolistrukturoidulla teemahaastattelulla haastattelemalla kuntien hyvinvointityöryhmien jäseniä (n=9). Heidän kokemuksiaan ja näkemyksiään sähköisestä hyvinvointikertomuksesta ja hyvinvointijohtajuudesta on analysoitu sisällönanalyysillä.
Tutkimustulosten mukaan sähköisen hyvinvointikertomuksen implementoinnin onnistumisessa korostuu hyvinvointityöryhmän kokoonpano ja sen sitoutuminen sekä kunnan ylimmän johdon ja hankkeen antama tuki. Haasteena on saada laaditulle hyvinvointikertomukselle poliittisten päätöksentekijöiden tuki. Tutkimus osoitti, että kunnissa tunnetaan huonosti toimenpideohjelman tavoitteet. Sähköisen hyvinvointikertomuksen implementointi hyvinvointijohtajuuden välineeksi pienissä kunnissa edellyttää, että hyvinvointityöryhmässä ovat mukana johtavat viranhaltijat ja asiantuntijoita kaikista eri hallintokunnista. Työskentelyä ryhdittämään tulisi laatia hyvinvointijohtajuuden vuosikello. Sähköisen hyvinvointikertomuksen käytön laajentamiseksi sitä tulisi esitellä tilaisuuksissa, joissa kunnan ylin johto kokoontuu ja kertoa onnistuneista käyttöönotoista.
Kokoelmat
- Pro gradut [3930]