Kokemuksia työelämän arjesta : henkilöstön psyykkinen työhyvinvointi kaupan alan työyhteisössä
Arvola, Outi (2010)
There are no files associated with this item.
Arvola, Outi
Lapin yliopisto
2010
openAccess
Tiivistelmä
Tutkimus käsittelee työelämää ja työhyvinvointia työn tekemisen ja johtamisen näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on tuoda esille ja ymmärtää psyykkisen työhyvinvoinnin ilmiötä, jota tutkitaan yksilöllisten työstä nauttimisen kokemusten avulla käyttäen esimerkkinä erästä kaupan alan työyhteisöä. Tutkimuksen kohteena ovat yksittäisten työntekijöiden ainutlaatuiset, todelliset ja aidot arjen kokemukset, joita he ovat kohdanneet omassa työssään. Tarkoituksena on positiivisen psykologian näkökulmasta etsiä ongelmien sijasta voimavaroja vastaamalla tutkimuskysymykseen: Mitkä kokemukset luovat psyykkistä työhyvinvointia? Tutkimuksen taustalla on kokemuksellisuus ja merkitysten rakentuminen sekä kokonaisvaltainen käsitys ihmisestä tajunnallisena olentona. Tutkimuksen toteuttamisessa on keskeistä fenomenologinen asenne, jolloin kiinnostuksen kohteena on maailma sellaisena, kuin yksilö sen kokee tietyssä kontekstissa tiettynä aikana. Psyykkisen työhyvinvoinnin ilmiön luonnetta valaistaan
kokemuskuvauksilla, joita työyhteisön 18 henkilöstön jäsentä kirjoituspyyntöön vastatessaan kirjoittivat. Tutkimusmetodina käytettävässä fenomenologisessa reduktiossa korostuu tutkijan pyrkimys puhtaaseen havaintoon vailla ennakkooletuksia. Ilmiön kuvailun jälkeisessä tulosten tulkinnassa avataan psyykkiseen työhyvinvointiin liittyviä merkityksiä. Aineiston analyysin tulos kiteytyy neljään merkityskokonaisuuteen, jotka voivat toimia
hyvinvoinnin lähteinä työssä: 1. Jokainen saa tehdä työnsä, 2. Esimies osaa työnsä, 3. Vuorovaikutus ja yhteistyö toimivat hyvin, 4. Jokainen saa kuulua turvalliseen yhteisöön. Tutkimuksen johtopäätöksinä hahmottuvat kaksi pääteemaa: Vuorovaikutuksellinen työn tekeminen ja turvallinen johtaminen. Hyvinvointia luo ensinnäkin, että itse työhön liittyvät tekijät ovat tasapainossa. Toiseksi hyvinvoinnin syntymisessä on tärkeää, että johtamisella rakennetaan työyhteisöön inhimillistä vuorovaikutuskulttuuria. Psyykkisen työhyvinvoinnin edistämisessä on
yksilöiden itsetuntemuksen sekä esimiesten ja työntekijöiden rakentavan yhteistoiminnan muodostuminen keskeistä. Inhimillisen vuorovaikutuksen avulla ja työyhteisön psykologisella johtamisella voidaan tavoitella psyykkistä työhyvinvointia. Sen saavuttaminen on mahdollista toisaalta työyhteisön jäsenten merkityksellisiksi.
kokemuskuvauksilla, joita työyhteisön 18 henkilöstön jäsentä kirjoituspyyntöön vastatessaan kirjoittivat. Tutkimusmetodina käytettävässä fenomenologisessa reduktiossa korostuu tutkijan pyrkimys puhtaaseen havaintoon vailla ennakkooletuksia. Ilmiön kuvailun jälkeisessä tulosten tulkinnassa avataan psyykkiseen työhyvinvointiin liittyviä merkityksiä. Aineiston analyysin tulos kiteytyy neljään merkityskokonaisuuteen, jotka voivat toimia
hyvinvoinnin lähteinä työssä: 1. Jokainen saa tehdä työnsä, 2. Esimies osaa työnsä, 3. Vuorovaikutus ja yhteistyö toimivat hyvin, 4. Jokainen saa kuulua turvalliseen yhteisöön. Tutkimuksen johtopäätöksinä hahmottuvat kaksi pääteemaa: Vuorovaikutuksellinen työn tekeminen ja turvallinen johtaminen. Hyvinvointia luo ensinnäkin, että itse työhön liittyvät tekijät ovat tasapainossa. Toiseksi hyvinvoinnin syntymisessä on tärkeää, että johtamisella rakennetaan työyhteisöön inhimillistä vuorovaikutuskulttuuria. Psyykkisen työhyvinvoinnin edistämisessä on
yksilöiden itsetuntemuksen sekä esimiesten ja työntekijöiden rakentavan yhteistoiminnan muodostuminen keskeistä. Inhimillisen vuorovaikutuksen avulla ja työyhteisön psykologisella johtamisella voidaan tavoitella psyykkistä työhyvinvointia. Sen saavuttaminen on mahdollista toisaalta työyhteisön jäsenten merkityksellisiksi.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4573]