Dialogiset verkostomenetelmät muutosjohtamisessa

Abstract

Muutoksesta on tullut sekä julkisen että yksityisen sektorin pysyvä olotila. Kuntafuusiot, yhteistoiminta-alueiden muodostamiset sekä tilaaja-tuottaja –mallin kehittäminen ovat viime vuosikymmenen merkittävimpiä kunnallishallinnon kehittämiskohteita. Varhainen avoin yhteistoiminta on THL:n tekemän vuosien kehittelytyön tulos. Mallin kehittämisen taustalla on ollut ajatus, jonka mukaan perinteinen, pitkälle erikoistunut, sektoroitu palvelujärjestelmä ei välttämättä vastaa kuntalaisen tarpeisiin vaan tarvitaan enemmän rajanylityksiä. Ylisektorista ja verkostodialogista toimintamallia on vedetty pilottihankkeena Nurmijärven kunnassa ja Rovaniemen kaupungissa vuosina 2003-2009. Rovaniemen kaupunkistrategiaan on kirjattu kuulluksi tulemisen ja osallisuuden tukeminen päätöstenteossa ja niiden valmistelussa.

Tutkimuksessa tarkastellaan esimiesten kokemuksia dialogisten verkostomenetelmien käytöstä muutosjohtamistilanteissa. Hankin tutkimuksen aineiston kirjoituspyynnöin Rovaniemen kaupungin päivähoidon palvelukeskuksessa toimivilta esimiehiltä. Keskuksessa on käytetty verkostokonsultteja ja dialogisia verkostomenetelmiä kaikista Rovaniemen palvelukeskuksista laajimmin ja monipuolisimmin. Tutkimuksessa tutkitaan kokemuksia ja täten tutkimusaineistoa on analysoitu fenomenologisesti. Analyysimenetelmänä sovelletaan Perttulan eksistentiaalis-fenomenologista menetelmää.

Tutkimuksen tulokset myötäilivät aiempia tutkimuksia sen osalta, että menetelmien käyttö koetaan hyödylliseksi etenkin kuulluksi tulemisen osalta. Tutkimuksen mukaan verkostokonsulttien käyttämät dialogiset verkostomenetelmät ovat hyvä apukeino muutoksen johtamisessa. Avoin ja dialoginen viestintä on peruslähtökohta onnistuneelle muutokselle. Dialogiset verkostomenetelmät edesauttavat dialogiseen vuorovaikutukseen pääsemistä ja siihen oppimista ja jatkuva palautteen ja arviointitiedon kerääminen mahdollistaa tulosten arvioinnin. Verkostokonsultin ammattitaidolla on tutkimuksen mukaan merkitystä tilanteiden onnistumisen kannalta. Tutkimus vahvisti psykologisen johtamisen tärkeyttä muutosjohtamisessa. Dialogiset verkostomenetelmät lisäävät tutkimuksen mukaan henkilöstön kokemusta työn arvostuksesta myös muutosten aikana. Menetelmien käyttö on edesauttanut myös hiljaisen tiedon jakamista ja verkostot edesauttavat oppimista. Sitoutuminen muutokseen lisääntyy, kun moniäänisen keskustelun avulla etsitään yhdessä ratkaisuehdotuksia ja tehdään yhteisiä päätöksiä. Tutkimuksen mukaan puheen ja kuuntelun erottaminen tukee ajatteluprosessin kehittymistä. Dialogiset verkostomenetelmät eivät ole kuitenkaan vastaus kaikkeen, vaan niitä tulisi soveltaa tarpeen ja teeman mukaisesti.