Tiimivastaavien kokemukset positiivisen palautteen saamisesta

Abstract

Tutkimukseni tarkoituksena on kuvata tiimivastaavien kokemuksia positiivisen palautteen saamisesta. Palautetta työyhteisöissä on tutkittu paljon 1900-luvun lopulta lähtien, mutta valitsemaani tiimivastaavien näkökulmaa ei ole juurikaan aikasemmin huomioitu. Keräsin tutkimusaineiston keväällä 2012 haastattelemalla seitsemää julkisen organisaation tiimivastaavaa. Tutkimukselliset valintani pohjautuvat fenomenologiaan, erityisesti eksistentiaaliseen fenomenologiaan. Analyysimenetelmänä käytän fenomenologista metodia.

Tutkimukseni tulokset ovat seitsemän yleisen merkitysverkoston tyyppiä, jotka kuvaavat positiivisen palautteen saamisen kokemuksen moninaisuutta. Vaikka tyypeistä ilmenee positiivisella palautteella olevan useita myönteisiä vaikutuksia työntekijään, vaikutukset ovat harvoin ehdottomia. Luottamus positiivisen palautteen antajaa kohtaan tai tunne palautteen ansaitsemisesta olivat viidessä tyypissä kriteereinä sille, että saatu positiivinen palaute voitiin ottaa varauksetta vastaan myönteisenä.

Henkinen läheisyys työkavereihin vahvisti heiltä saadun positiivisen palautteen uskottavuutta neljässä tyypissä ja mahdollisti heiltä saadun positiivisen palautteen ilmenemisen muutenkin, kuin sanallisessa muodossa neljässä eri tyypissä. Koettu läheisyys esimiehiin paransi heiltä saatua positiivista palautetta kolmessa tyypissä.

Tutkimukseni tulokset ovat samankaltaisia aiemmin suoritettujen palautetutkimusten tulosten kanssa. Selvä poikkeus on tuntemus saadun positiivisen palautteen ja työsuorituksen välisestä yhteydestä, joka ilmenee neljässä tyypissä: tutkimukseni tulosten mukaan saadun positiivisen palautteen määrä ei vaikuta työsuoritukseen. Aiemmissa tutkimuksissa positiivinen palaute on ollut yhteydessä parantuneeseen työsuoritukseen.