Puun ja kuoren välissä : väliportaan esimiesten kokemuksia itseen kohdistuvasta myötätunnosta
Kohtakangas, Krista (2013)
Kohtakangas, Krista
Lapin yliopisto
2013
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201302281034
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201302281034
Tiivistelmä
Tarkastelen tutkimuksessani väliportaan esimiesten selviytymistä työpaikkansa ihmissuhdeverkostoissa, niin sanotusti puun ja kuoren välissä. Tarkastelun kohteena ovat erilaiset toiminta- ja selviytymistavat koetuissa hankalissa tilanteissa itsensä johtamisen ja itseen kohdistuvan myötätunnon näkökulmasta. Lähestymistapani kiinnittyy positiviisen psykologian ja positiivisen organisaatio-opin viitekehyksiin, joihin itseen kohdistuva myötätunto ja itsensä johtaminen lukeutuvat. Aineistona on seitsemän puolistrukturoitua haastattelua syksyltä 2012. Tutkimusmenetelmänä käytän grounded teoriaa Straussin ja Corbinin (1990) ohjeistuksen mukaisesti.
Koettuja hankaluuksia tarkasteltaessa selviytymistä ohjaavat sekä työn konteksti että oman esimiestoiminnan piirteet. Työn kontekstissa merkittävintä on koettu työnkuva eli perustehtävä, jonka mukaan esimiehet kokevat velvollisuudekseen toimia. Oman toiminnan ominaispiirteistä merkittäviä ovat itsensä johtamisen kokemukset työn hallintaan ja omiin toimintaperiaatteisiin liittyen. Ydinkategoriaksi muotoutunut selviytymisprosessi kuvaa tilanteita, joissa esimies joko itsenäisesti tai yhdessä työyhteisön kanssa kohtaa hankalan tilanteen. Tapahtuman jälkeen esimies kokee tunteita ja miettii työrooliinsa kohdistuvia odotuksia. Päättäessään kohdata vellovat tunteet esimies hakeutuu tilaan, joka on joko fyysinen ympäristö tai selviytymiseen keskittyvä mielentila. Tilaan asettuessaan esimies ottaa käyttöön selviytymisstrategiansa: hän hakee näkökulmia ja tukea, selittää tapahtumia ja arvioi omaa toimintaansa. Oivaltaessaan toimineensa kuten häneltä odotettiin ja kuten hän itse koki olevan oikein, hyväksyy hän tapahtueen ja saavuttaa mielenrauhan. Koettu hankaluus kasvattaa esimiehen kokemuskategoriaa. Itseen kohdistuva myötätunto on inhimillisyyden periaatteen sisäänpäin kääntämistä eli itsensä kohtelemista samalla lempeydellä kuin toisia. Itsensä johtaminen ja itseen kohdistuva myötätunto yhdistyvät armollisuuden johtamiseksi.
Koettuja hankaluuksia tarkasteltaessa selviytymistä ohjaavat sekä työn konteksti että oman esimiestoiminnan piirteet. Työn kontekstissa merkittävintä on koettu työnkuva eli perustehtävä, jonka mukaan esimiehet kokevat velvollisuudekseen toimia. Oman toiminnan ominaispiirteistä merkittäviä ovat itsensä johtamisen kokemukset työn hallintaan ja omiin toimintaperiaatteisiin liittyen. Ydinkategoriaksi muotoutunut selviytymisprosessi kuvaa tilanteita, joissa esimies joko itsenäisesti tai yhdessä työyhteisön kanssa kohtaa hankalan tilanteen. Tapahtuman jälkeen esimies kokee tunteita ja miettii työrooliinsa kohdistuvia odotuksia. Päättäessään kohdata vellovat tunteet esimies hakeutuu tilaan, joka on joko fyysinen ympäristö tai selviytymiseen keskittyvä mielentila. Tilaan asettuessaan esimies ottaa käyttöön selviytymisstrategiansa: hän hakee näkökulmia ja tukea, selittää tapahtumia ja arvioi omaa toimintaansa. Oivaltaessaan toimineensa kuten häneltä odotettiin ja kuten hän itse koki olevan oikein, hyväksyy hän tapahtueen ja saavuttaa mielenrauhan. Koettu hankaluus kasvattaa esimiehen kokemuskategoriaa. Itseen kohdistuva myötätunto on inhimillisyyden periaatteen sisäänpäin kääntämistä eli itsensä kohtelemista samalla lempeydellä kuin toisia. Itsensä johtaminen ja itseen kohdistuva myötätunto yhdistyvät armollisuuden johtamiseksi.
Kokoelmat
- Pro gradut [4080]