Finanssialan johtajien kokemuksia huumorin käytöstä johtamisessa
Jarkko, Anna-Kaisa (2014)
Jarkko, Anna-Kaisa
Lapin yliopisto
2014
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201405081124
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201405081124
Tiivistelmä
Tutkimuksessani selvitän, minkälaisia kokemuksia finanssialan johtajilla on huumorista johtamisen keinona ja miten näitä kokemuksia voidaan tarkastella positiivisen organisaatioopin valossa. Tavoitteenani on syventää ymmärrystä ilmiöstä, sillä aiempi tutkimus aiheesta on vielä vähäistä, Suomessa vastaavaa tutkimusta ei liene tehty lainkaan.
Tutkimukseni taustalla on fenomenologinen erityistiede, jolloin tutkimuksen kohteena on ihmisen kokemuksellinen suhde omaan elämäntilanteeseensa. Tutkimusaineistoni koostuu kuuden johtajan haastatteluista. Olen rajannut tutkimukseni koskemaan finanssialaa, joten kaikki haastattelemani johtajat työskentelevät finanssialan johtotehtävissä. Analysoin aineiston Perttulan eksistentiaalis-fenomenologisella analyysimenetelmällä. Analyysin tuloksena esitän yhden yleisen merkitysverkoston, joka pitää sisällään kaikille tutkittaville yhteiset kokemukset.
Tutkimukseni tulosten mukaan johtajat käyttävät huumoria tavoitteellisena johtamisen keinona. Huumorin avulla johtajat ratkaisevat vaikeita tilanteita, antavat kritiikkiä ja pyrkivät parantamaan työilmapiiriä. Käyttämällä huumori johtajat myös luovat itsestään kuvaa helposti lähestyttävänä, avoimena ja aitona johtajana. Johtajat kuitenkin korostivat, että toimiakseen huumorin tulee aina olla tilanteeseen sekä vastaanottajaan sovitettua ja osa johtajan persoonaa. Huumorin käyttö vaatii myös harkintaa ja taitoa pidättäytyä hyvän maun rajoissa. Yleisessä merkitysverkostossa esiintyvät kokemukset kiinnittyvät tutkimukseni teoreettiseen viitekehykseen, eli positiiviseen organisaatio-oppiin erityisesti kahden, positiivisia prosesseja mahdollistavan näkökulman kautta: Johtajan käyttämä huumori virittää positiivisia tunteita työyhteisössä. Sen lisäksi johtajan käyttämä huumori tasapainottaa negatiivisia tunteita, joita esimerkiksi johtajan esittämä kritiikki normaalisti vastaanottajassa herättäisi.
Tutkimukseni taustalla on fenomenologinen erityistiede, jolloin tutkimuksen kohteena on ihmisen kokemuksellinen suhde omaan elämäntilanteeseensa. Tutkimusaineistoni koostuu kuuden johtajan haastatteluista. Olen rajannut tutkimukseni koskemaan finanssialaa, joten kaikki haastattelemani johtajat työskentelevät finanssialan johtotehtävissä. Analysoin aineiston Perttulan eksistentiaalis-fenomenologisella analyysimenetelmällä. Analyysin tuloksena esitän yhden yleisen merkitysverkoston, joka pitää sisällään kaikille tutkittaville yhteiset kokemukset.
Tutkimukseni tulosten mukaan johtajat käyttävät huumoria tavoitteellisena johtamisen keinona. Huumorin avulla johtajat ratkaisevat vaikeita tilanteita, antavat kritiikkiä ja pyrkivät parantamaan työilmapiiriä. Käyttämällä huumori johtajat myös luovat itsestään kuvaa helposti lähestyttävänä, avoimena ja aitona johtajana. Johtajat kuitenkin korostivat, että toimiakseen huumorin tulee aina olla tilanteeseen sekä vastaanottajaan sovitettua ja osa johtajan persoonaa. Huumorin käyttö vaatii myös harkintaa ja taitoa pidättäytyä hyvän maun rajoissa. Yleisessä merkitysverkostossa esiintyvät kokemukset kiinnittyvät tutkimukseni teoreettiseen viitekehykseen, eli positiiviseen organisaatio-oppiin erityisesti kahden, positiivisia prosesseja mahdollistavan näkökulman kautta: Johtajan käyttämä huumori virittää positiivisia tunteita työyhteisössä. Sen lisäksi johtajan käyttämä huumori tasapainottaa negatiivisia tunteita, joita esimerkiksi johtajan esittämä kritiikki normaalisti vastaanottajassa herättäisi.
Kokoelmat
- Pro gradut [4089]