"Meitä on kaksi" : kaksi tarinaa yhteisestä yrittäjyyden prosessista
Rytilahti, Jutta (2010)
There are no files associated with this item.
Rytilahti, Jutta
Lapin yliopisto
2010
openAccess
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmani tarkoituksena on lisätä ymmärrystä siitä, miten yhteinen yrittäjyys sekä yritysten suhdetoiminta vaikuttavat yrittäjyyden prosessin etenemiseen kahdessa pienyrityksessä niiden toiminnan ensimmäisinä vuosina. Tutkimusongelmani liittyy perinteisten taloustieteellisten ajattelutapojen murrokseen, jonka aikana on kyseenalaistettu niin yksilökeskeisen yrittäjyystutkimuksen oletuksia kuin uusklassisen taloustieteen atomistisia markkinanäkemyksiä. Tutkielmassani pyrin linkittämään uusien lähestymistapojen, tiimiyrittäjyys- ja verkostotutkimuksen, annin. Tutkielmassani hyödynnän laadullista, intensiivistä tapaustutkimusta tutkimus-strategiana, sillä se mahdollistaa ainutlaatuisten, itsessään arvokkaiden ja mielenkiintoisten tapausten tiheän kuvauksen ja tulkinnan. Tutkimusaineisto on kerätty puolistrukturoitujen teemahaastattelujen avulla. Jäsentelen tutkimusaineistoani narratiivisen analyysin avulla, jonka painopiste on uuden tarinan tuottamisessa haastatteluaineiston perusteella. Analyysimenetelmänä se palvelee parhaiten tutkielmani tavoitetta eli kahden yrittäjyyden prosessin kuvailevaa vertailua.
Narratiivisen analyysin tuloksena havaitaan, että yhteinen yrittäjyys syntyy ja kehittyy kollektiivisena, ajassa etenevänä, paikkaan sidoksisena ja dynaamisena prosessina. Yrittäjien kertomuksista selviää, että yhteinen yrittäjyys läheisen ihmisen kansa toimii keinona, jonka avulla he poistavat yrittäjyyteen ja itsensä työllistämiseen liittämäänsä epävarmuutta ja saavat ennustettavuutta uusiin elämänhaasteisiin. Juuri yhdessä yrittäminen läheisen ihmisen kanssa näyttäisi mahdollistavan itsensä työllistämisen. Itsenäisestä yrittäjyyspäätöksestä poiketen franchisingkontekstissa valta yrittäjyyden konkretisoitumisesta on ulkopuolisella taholla, eli franchisingantajalla, joka päättää ja valitsee lopulta sopivimmat konseptiyrittäjät.
Tarinoista käy myös ilmi, että niin yrittäjyyspäätösprosessi kuin liiketoiminta-mahdollisuuksien kartoittaminen ja arviointi ovat tiiviisti sidoksissa yrittäjien sosiaaliseen kontekstiin, lähipiiriin ja paikalliseen toimintaympäristöön. Lisäksi toimivat ja pitkäkestoiset vaihdanta- ja verkostosuhteet muodostavat pienyritysten sujuvan liiketoiminnan ja asiakaspalvelun kulmakiven. Franchisingyrittäjät pystyvät hyödyntämään ketjun tunnettua brändiä ja valmiita suhteita ja keskittymään konseptin toteuttamiseen, myyntiin ja asiakaspalveluun heti liiketoiminnan käynnistyessä. Itsenäisten ja kokemattomien käsityöyrittäjien suhdetoiminta mukailee sen sijaan yrittäjien liiketoiminnallista oppimisprosessia. Heidän verkostosuhteidensa luominen ja kehittyminen vievät aikaa ja resursseja.
Narratiivisen analyysin tuloksena havaitaan, että yhteinen yrittäjyys syntyy ja kehittyy kollektiivisena, ajassa etenevänä, paikkaan sidoksisena ja dynaamisena prosessina. Yrittäjien kertomuksista selviää, että yhteinen yrittäjyys läheisen ihmisen kansa toimii keinona, jonka avulla he poistavat yrittäjyyteen ja itsensä työllistämiseen liittämäänsä epävarmuutta ja saavat ennustettavuutta uusiin elämänhaasteisiin. Juuri yhdessä yrittäminen läheisen ihmisen kanssa näyttäisi mahdollistavan itsensä työllistämisen. Itsenäisestä yrittäjyyspäätöksestä poiketen franchisingkontekstissa valta yrittäjyyden konkretisoitumisesta on ulkopuolisella taholla, eli franchisingantajalla, joka päättää ja valitsee lopulta sopivimmat konseptiyrittäjät.
Tarinoista käy myös ilmi, että niin yrittäjyyspäätösprosessi kuin liiketoiminta-mahdollisuuksien kartoittaminen ja arviointi ovat tiiviisti sidoksissa yrittäjien sosiaaliseen kontekstiin, lähipiiriin ja paikalliseen toimintaympäristöön. Lisäksi toimivat ja pitkäkestoiset vaihdanta- ja verkostosuhteet muodostavat pienyritysten sujuvan liiketoiminnan ja asiakaspalvelun kulmakiven. Franchisingyrittäjät pystyvät hyödyntämään ketjun tunnettua brändiä ja valmiita suhteita ja keskittymään konseptin toteuttamiseen, myyntiin ja asiakaspalveluun heti liiketoiminnan käynnistyessä. Itsenäisten ja kokemattomien käsityöyrittäjien suhdetoiminta mukailee sen sijaan yrittäjien liiketoiminnallista oppimisprosessia. Heidän verkostosuhteidensa luominen ja kehittyminen vievät aikaa ja resursseja.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4513]