Yliopisto-yritys : tutkimusyhteistyöprojektit yrityksen näkökulmasta tarkasteltuna
Vehmas, Kati (2011)
Vehmas, Kati
Lapin yliopisto
2011
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201203011019
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201203011019
Tiivistelmä
Aikamme ilmiö yliopistoissa ovat yritysten kanssa yhdessä toteutetut tutkimusyhteistyöprojektit. Aikaisemmissa tutkimuksissa ilmiötä lähestytään yleisesti yliopiston tai julkisen rahoittajan näkökulmasta. Käsillä olevassa laadullisessa tutkimuksessa tarkastelunäkökulmana ovat yhteistyöhön osallistuvat yritykset. Tutkimus paneutuu tarkastelemaan yliopiston ja yritysten yhteistyön laatua ja merkitystä yrityksille. Viitekehyksenä tutkimuksessa käytetään käytäntöteoriaa, jota täydennetään väliaikaisen organisaation teorialla.
Yritysten näkökulmaa ilmiöön rakennetaan haastattelujen avulla. Haastateltavina on kahdeksan yritysten toimijaa. Haastattelujen tulkinnassa on hyödynnetty asteittain etenevää analyysiä, jossa koodaamisen ja koodien yhdistelyn kautta on edetty yhä yleisemmälle tasolle ja tulkintoihin. Analyysi on kohdistunut puheen sisällön ohella myös puheen tapoihin.
Tutkimuksesta ilmenee, että yritysten näkökulmasta tutkimusyhteistyön tärkeimmät tulokset eivät ole välttämättä konkreettisia. Yhteistyön merkitys yritystoimijoille linkittyy sosiaaliseen oppimiseen ja toimimiseen yhdessä käytännöissä. Tutkimusyhteistyöprojekteissa kuitenkin esimerkiksi virallinen rakenne ei tue käytännön jakamista tai sosiaalista oppimista. Muita estäviä tekijöitä ovat projektin sulkeutuneisuus ja tuloskeskeisyys. Estävät tekijät nousevat klassisesta projektinäkemyksestä. Yritysten merkityksellisyyden kokemusta tukee taas yhteisen käytännön syntyminen ja projektin joustavuus. Näissä molemmissa edistävänä tekijän on mukana oleva muotoilun toimija. Käsitys väliaikaisesta organisaatiosta antaa rakenteellisen mahdollisuuden sosiaaliselle oppimiselle.
Yritysten näkökulmaa ilmiöön rakennetaan haastattelujen avulla. Haastateltavina on kahdeksan yritysten toimijaa. Haastattelujen tulkinnassa on hyödynnetty asteittain etenevää analyysiä, jossa koodaamisen ja koodien yhdistelyn kautta on edetty yhä yleisemmälle tasolle ja tulkintoihin. Analyysi on kohdistunut puheen sisällön ohella myös puheen tapoihin.
Tutkimuksesta ilmenee, että yritysten näkökulmasta tutkimusyhteistyön tärkeimmät tulokset eivät ole välttämättä konkreettisia. Yhteistyön merkitys yritystoimijoille linkittyy sosiaaliseen oppimiseen ja toimimiseen yhdessä käytännöissä. Tutkimusyhteistyöprojekteissa kuitenkin esimerkiksi virallinen rakenne ei tue käytännön jakamista tai sosiaalista oppimista. Muita estäviä tekijöitä ovat projektin sulkeutuneisuus ja tuloskeskeisyys. Estävät tekijät nousevat klassisesta projektinäkemyksestä. Yritysten merkityksellisyyden kokemusta tukee taas yhteisen käytännön syntyminen ja projektin joustavuus. Näissä molemmissa edistävänä tekijän on mukana oleva muotoilun toimija. Käsitys väliaikaisesta organisaatiosta antaa rakenteellisen mahdollisuuden sosiaaliselle oppimiselle.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4472]