Yrityksen hallinto ja kansainvälisyyden haasteet : kvantitatiivinen tutkimus suomalaisten päättäjien näkemyksistä korruptioon kansainvälisessä liiketoimintaympäristössä

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää empiirisesti suomalaisten yritysten päättäjien käsityksiä korruptioon ja eettisyyteen liittyen. Tutkimme sitä, millainen yhteys korruptiolla on yritysten laajenemiseen ja eritoten yhteistyömuodon valintaan kansainvälisessä liiketoimintaympäristössä sekä sitä, kuinka naisten ja miesten käsitykset eroavat suhteessa korruptioon ja eettisyyteen. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu korruption ja kansainvälisen liiketoiminnan teemojen ympärille kohdentuen toiminnan taustalla oleviin rakenteisiin yksilö-, organisaatio-, ja kansallisen kulttuurin kontekstissa, ulkomaisiin investointeihin ja korruptioon sekä sukupuolen ja korruption linkittävästä kirjallisuudesta.

Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla, joka kohdennettiin Suomea kotipaikkanaan pitävien yritysten ulkomaan toiminnoista vastaaville johtajille. Aineiston analysoinnissa käytettiin kuvailevia tilastollisia menetelmiä, faktorianalyysia, lineaarista ja logistista regressioanalyysia sekä erilaisia tilastotieteellisiä testejä.

Tutkimustuloksemme osoittavat, että päättäjät käsittävät korruption talousrikollisuudeksi, eettiseksi tietoisuudeksi, lahjonnaksi, korruption vastaisuudeksi, harvinaiseksi, globaaliksi haasteeksi ja kokemattomuudeksi. Aineistosta saamamme tulokset antavat ristiriitaista ja osin aiemmista tutkimuksista poikkeavaa tietoa asenne-eroista sukupuolten välillä. Tulosten mukaan naiset suhtautuvat korruptioon myönteisemmin, mutta tarkempi analyysi osoittaa merkityksen olevan lähes olematon eli naisten ja miesten välillä ei ole asenne-eroja suhteessa korruptioon tai eettisyyteen. Edelleen tarkastellessa korruption vaikutusta yhteistyömuodon valintaan, aineisto antaa viitteitä korruption ohjaavan päätöksiä ei-pääomaa vaativiin yhteistyömuotoihin eli yhteistoimintaan paikallisen yrityksen kanssa, yhteistyörenkaaseen ja strategiseen allianssiin. Lopuksi loimme Suomen kansallisesta kulttuurista teoreettisen mallin, joka on profiili Suomen kansallisesta kulttuurista ja korruptiosta. Mallimme esittää, että suomalainen kansallinen kulttuuri ei ole suotuisa korruptiolle. Hypoteesin varmistamiseksi tarvitsemme kuitenkin empiirisiä todisteita. Käytännön toimijat voivat hyödyntää tutkimuksen tietoa suunnitellessaan strategisia valintoja ja linjauksia ulkomaille laajentumisen yhteydessä kiinnittäen huomiota henkilövalinnoissa sukupuolikysymykseen ja korruption vaikutukseen yhteistyö- ja yritysmuodon valinnassa. Korruptio tulee ottaa huomioon yhtenä osana yrityksen strategisia linjauksia, koska valinnoilla voi olla vaikutusta yrityskuvaan ja toiminnan menestykseen ulkomailla.