Työhyvinvointi sosiaalisena konstruktiona suomalaisessa liiketoimintamediassa

Abstract

Pro gradu –tutkimukseni tarkoitus on ymmärtää työhyvinvointia sosiaalisena konstruktiona, suhteissa rakentuvana työhyvinvointina suomalaisessa liiketoimintamediassa. Työhyvinvointi on paljon esillä mediassa, mutta sitä merkityksellistetään jopa ristiriitaisin tavoin. Työhyvinvointia on tutkittu runsaasti, mutta tutkimus on pitkälti yksilökeskeistä ja kvantitatiivista. Tutkimukseni teoreettinen viitekehys sosiaalinen konstruktionismi tarjoaa vaihtoehtoisen, kriittisen näkökulman tutkimukseen.

Tutkimus kiinnittyy johtamis- ja organisaatiotutkimukseen. Tuon esille, miten työhyvinvointia merkityksellistetään eri tutkimustraditioissa. Analysoin diskurssianalyysin avulla sitä, mitä merkityksiä työhyvinvoinnin ilmiölle rakentuu kiinnittäen huomiota eri diskurssien tarjoamiin merkityksiin ja toimijuuksiin. Aineistona toimii 60 Faktassa, Talouselämässä sekä Taloussanomissa aikavälillä 1.1.2010–8.12.2011 julkaistua kirjoitusta.

Tuloksena esitän kolme vallitsevaa työhyvinvoinnin ymmärtämistapaa: talous-, johtamis- ja kokemusdiskurssi. Näistä jokainen rakentaa työhyvinvoinnille erilaisia merkityksiä ja määrittää toimijuutta eri liiketoimintamaailman toimijoille. Kokemus-diskurssi on jossain määrin vastadiskurssi kahdelle muulle ja niillä kaikilla on erilaisia seurauksia työhyvinvoinnille ja työhyvinvointiin vaikuttamiselle. Yhdessä ne rakentavat kuvaa työhyvinvoinnista tuottavana sijoituksena, johon johto voi vaikuttaa välinein, mutta joka on kuitenkin yksilön kokemus.