Luokanopettajien käsityksiä yrittäjyyskasvatuksesta
Vesterinen, Juha (2013)
Vesterinen, Juha
Lapin yliopisto
2013
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201402261026
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201402261026
Tiivistelmä
Tutkimukseni tarkoituksena on kuvata luokanopettajien käsityksiä yrittäjyyskasvatuksesta. Yrittäjyyskasvatus yleistyy suomalaisessa koulujärjestelmässä ja myös kansainvälisesti. Yrittäjyyskasvatukseen kiinnitetään yhä enemmän huomiota sekä opetuksessa, että akateemisen tutkimuksen piirissä. Ilmiön sisällä olen kiinnostunut yrittäjyyskasvatusta toteuttavien henkilöiden käsityksistä yrittäjyyskasvatuksesta. Tutkimus tuottaa tietoa yrittäjyyskasvatuksen pedagogiikan muodostumisesta ja nykytilasta Sodankylässä. Tutkimus kuvaa luokanopettajien käsityksiä yrittäjyyskasvatuksen pedagogiikasta ja yrittäjyyskasvatuksen didaktisista ratkaisuista. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää yrittäjyyskasvatuksen pedagogiikan ja didaktiikan nykytilan tarkastelussa Sodankylän kunnassa ja yrittäjyyskasvatuksen käytännön kehittämisessä.
Tutkimusmenetelmänä tässä tutkimuksessa on laadullisen tutkimuksen menetelmä, fenomenografia. Fenomenografian tutkimuskohteena ovat erilaiset arkipäivän ilmiöitä koskevat käsitykset ja niiden erilaiset ymmärtämisen tavat. Fenomenografisessa tutkimuksessa käytetään kirjalliseen muotoon jäsennettyä aineistoa ja etsitään ajattelutapoja, jotka ovat jaettuja ja sosiaalisesti merkittäviä. Tutkimuksessa tehdään systemaattinen kuvaus yli yksilötason ja saadaan käsitysten eroja selville. Huomio kiinnittyy käsitysten sisältöön ja siihen miten käsitykset ovat suhteessa toisiinsa. Haastattelin kuutta luokanopettajaa, jotka opettivat peruskoulun ala-asteella luokkia yhdestä kuuteen.
Yrittäjyyskasvatuksen käsite osoittautui sekä sisällöltään että merkitykseltään vaihtelevaksi. Yrittäjyyskasvatus on sekä konkreettista toimintaa ja taitojen opettelua, että abstraktia sisäisen yrittäjyyden tukemista. Pidempään työelämässä olleet opettajat pitivät yrittäjyyskasvatusta merkityksellisempänä lapsen tulevaisuudelle kuin vähemmän työkokemusta omaavat opettajat. Opettajien käsitysten mukaan yrittäjyyskasvatuksessa on ensisijaisesti tärkeää lapsen sisäisen yrittäjyyden tukeminen. Opettajien käsityksiä yhdistää myös näkemys lapsen keskeisestä roolista oppijana, joka oppii sosiaalisessa yhteistoiminnassa muiden kanssa. Pedagogisesti yrittäjyyskasvatus ymmärretään haastateltavien mukaan Remestä (2003, 152) mukaillen toiminnalliseksi toiminnaksi, jossa lapsi on itse aktiivinen oppimisprosessissa.
Tutkimukseni perusteella voi todeta, että opettajat suhtautuvat yrittäjyyskasvatukseen pääosin positiivisesti ja käsitys yrittäjyyskasvatuksesta, sen pedagogiikasta ja menetelmistä muotoutuu kokemuksen myötä. Tutkimus osoittaa, että käsitykset yrittäjyyskasvatuksesta ovat kirjavia ja siten käsitysten pohjalta tapahtuvassa yrittäjyyskasvatuksen toteuttamisessa on selkeitä eroja. Yrittäjyyskasvatuksen toteuttaminen tai toteuttamatta jättäminen on opettajasta kiinni ja käytännössä on opettajan määriteltävissä, mitä yrittäjyyskasvatus luokkatyössä tarkoittaa. Opettajat suhteutuvat lähtökohtaisesti positiivisesti ajatukseen yrittäjyyskasvatuksesta. Mitä selvempi yrittäjyyskasvatuksen merkitys opettajalle oli, sitä suurempi painoarvo yrittäjyyskasvatuksella oli opetuksessa.
Tutkimusmenetelmänä tässä tutkimuksessa on laadullisen tutkimuksen menetelmä, fenomenografia. Fenomenografian tutkimuskohteena ovat erilaiset arkipäivän ilmiöitä koskevat käsitykset ja niiden erilaiset ymmärtämisen tavat. Fenomenografisessa tutkimuksessa käytetään kirjalliseen muotoon jäsennettyä aineistoa ja etsitään ajattelutapoja, jotka ovat jaettuja ja sosiaalisesti merkittäviä. Tutkimuksessa tehdään systemaattinen kuvaus yli yksilötason ja saadaan käsitysten eroja selville. Huomio kiinnittyy käsitysten sisältöön ja siihen miten käsitykset ovat suhteessa toisiinsa. Haastattelin kuutta luokanopettajaa, jotka opettivat peruskoulun ala-asteella luokkia yhdestä kuuteen.
Yrittäjyyskasvatuksen käsite osoittautui sekä sisällöltään että merkitykseltään vaihtelevaksi. Yrittäjyyskasvatus on sekä konkreettista toimintaa ja taitojen opettelua, että abstraktia sisäisen yrittäjyyden tukemista. Pidempään työelämässä olleet opettajat pitivät yrittäjyyskasvatusta merkityksellisempänä lapsen tulevaisuudelle kuin vähemmän työkokemusta omaavat opettajat. Opettajien käsitysten mukaan yrittäjyyskasvatuksessa on ensisijaisesti tärkeää lapsen sisäisen yrittäjyyden tukeminen. Opettajien käsityksiä yhdistää myös näkemys lapsen keskeisestä roolista oppijana, joka oppii sosiaalisessa yhteistoiminnassa muiden kanssa. Pedagogisesti yrittäjyyskasvatus ymmärretään haastateltavien mukaan Remestä (2003, 152) mukaillen toiminnalliseksi toiminnaksi, jossa lapsi on itse aktiivinen oppimisprosessissa.
Tutkimukseni perusteella voi todeta, että opettajat suhtautuvat yrittäjyyskasvatukseen pääosin positiivisesti ja käsitys yrittäjyyskasvatuksesta, sen pedagogiikasta ja menetelmistä muotoutuu kokemuksen myötä. Tutkimus osoittaa, että käsitykset yrittäjyyskasvatuksesta ovat kirjavia ja siten käsitysten pohjalta tapahtuvassa yrittäjyyskasvatuksen toteuttamisessa on selkeitä eroja. Yrittäjyyskasvatuksen toteuttaminen tai toteuttamatta jättäminen on opettajasta kiinni ja käytännössä on opettajan määriteltävissä, mitä yrittäjyyskasvatus luokkatyössä tarkoittaa. Opettajat suhteutuvat lähtökohtaisesti positiivisesti ajatukseen yrittäjyyskasvatuksesta. Mitä selvempi yrittäjyyskasvatuksen merkitys opettajalle oli, sitä suurempi painoarvo yrittäjyyskasvatuksella oli opetuksessa.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4513]