Kurinpitovastuu ja rikosvastuu terveydenhuollossa

Abstract

Tutkielman tarkoituksena on selvittää niitä perusteita, jotka johtavat terveydenhuollon ammattihenkilön kurinpitovastuuseen, kun hän on ammatissaan syyllistynyt johonkin virheellisyyteen tai laiminlyöntiin. Toisena tutkimustehtävänä on selvittää, milloin ammattihenkilön virheellisyys tai laiminlyönti on ollut niin törkeää, että hänet voidaan asettaa siitä rikosvastuuseen. Tutkielma on hallinto-oikeudellinen tutkielma, joka sijoittuu tarkemmin määriteltynä lääkintäoikeuden alueelle. Tutkielma käsittää myös rikosoikeudellisen tarkastelunäkökulman, joka sijoittuu näin rikosoikeudenalaan. Lainopin pääasiallisena tehtävänä on selvittää eli tulkita ja systematisoida oikeussääntöjen sisältöä.

TEO määräsi yhteensä 23 terveydenhuollon ammattihenkilölle kurinpitoseuraamuksen vuosina 1999−2006. Ammattihenkilön kurinpitovastuuseen johtaneita edellytyksiä ovat ammattieettisten velvollisuuksien laiminlyönti, puutteelliset potilasasiakirjamerkinnät, määräysten noudattamattomuus ja tietojen antamatta jättäminen, virheellinen menettely lääkkeitä määrättäessä, asianmukaisen koulutuksen puuttuminen, työskenteleminen päihteiden vaikutuksen alaisena sekä virheellinen menettely potilaan hoidossa.

Tuomioistuin arvioi terveydenhuollon ammattihenkilön tekemää virheellisyyttä tai laiminlyöntiä ammatissaan yleisten rikosoikeudellisten oppien pohjalta. Ammattihenkilön rikosvastuun osalta sovellettavaksi voivat tulla lähinnä rikoslain 21 luku, 40 luku tai 50 luku. Rikosvastuun toteuttamisen edellytyksiä ovat syy-yhteys teon tai laiminlyönnin ja aiheutetun seurauksen välillä, ammattihenkilön laiminlyönti ja vastuuasema sekä teon huolimattomuus. Teon huolimattomuuden arvioinnissa kyse on ennen kaikkea siitä, ottiko ammattihenkilö kielletyn riskin vai jäikö riskinotto sallitun puolelle. Muita edellytyksiä ovat ammattihenkilön tosiasiallinen tilaisuus ja kyky, huolellisen toimijan malli, joka johdetaan potilaslain 2 luvusta ja ammattihenkilölain 3 ja 4 luvuista. Törkeän tuottamuksen arviointi tehdään normatiivisen kokonaisarvioinnin perusteella, jossa otetaan huomioon teon objektiivinen ja tekijän subjektiivinen huolimattomuuden aste. Huumausaineeksi luokiteltavan lääkkeen laiton maahantuonti voi olla rikosvastuun toteuttamisen edellytyksenä, jos ammattihenkilö tahallaan rikkoo huumausaineen määräämisessä hänelle kuuluvaa varovaisuusvelvollisuutta.

Ammattihenkilön saama kurinpitoseuraamus eroaa rikosoikeudellisesta rangaistuksesta erityisesti siinä suhteessa, että se ei seuraa moitteenalaisesta teosta tai laiminlyönnistä samanlaisella välttämättömyydellä kuin rangaistus rikoslain mukaan. Kurinpitorangaistus riippuu terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvontalautakunnan harkinnasta ja siitä, että kurinpitovastuun edellytykset täyttyvät. Muita eroavaisuuksia on lakien sanamuodoissa ja siinä kuka tekee aloitteen ammattihenkilön kurinpitovastuusta tai rikosvastuusta.