Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Lauda
  • Pro gradut
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Lauda
  • Pro gradut
  • Näytä viite
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Alaikäisen itsemääräämisoikeuden rajoittaminen pakon käytön yhteydessä

Kemppainen, Eija (2009)

 

There are no files associated with this item.


Kemppainen, Eija
Lapin yliopisto
2009
openAccess
Näytä kaikki kuvailutiedot
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee alaikäisen itsemääräämisoikeutta sekä alaikäisiin kohdistuvia pakkotoimia. Työssä keskitytään paitsi alaikäisen itsemääräämisoikeuden tarkasteluun, myös erityisesti lapsen mielenterveyslain sekä lastensuojelulain mukaiseen itsemääräämisoikeuden ja vapauden rajoittamisen tarkasteluun sekä perusoikeuksien rajoittamisen tarkasteluun alaikäisen tahdosta riippumattoman hoidon, tutkimuksen ja sijoituksen aikana. Työn ulkopuolelle on rajattu mielenterveyslain sisältämät; rikoksesta syytetyn mielentilan tutkiminen ja hoito tahdosta riippumatta sekä rangaistukseen tuomitsematta jätetyn tahdosta riippumaton hoito. Tutkimusaineisto on luonteeltaan juridista. Lähteinä on käytetty oikeuskirjallisuuden lisäksi virallislähteitä, kuten lakitekstejä, hallituksen esityksiä eduskunnalle, oikeuskäytäntöä koskevia julkaisuja, ihmisoikeussopimuksia sekä sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja.

Alaikäisen autonomiaa eli itsemääräämisoikeutta käsiteltäessä keskeistä on alaikäisen päätöksentekokyky suhteutettuna hänen ikäänsä ja kehitysasteeseensa, niin sanottu alaikäisen kompetenttius. Potilaslaissa (785/1997) käytetään ilmaisua ”ikään ja kehitystasoon nähden päättämään kykenevä alaikäinen. Myös lastensuojelulaki (417/2007) suhteuttaa lapsen vaikuttamismahdollisuudet hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa. Oikeuskirjallisuudessa käytetään termiä kompetenttius, jolla tarkoitetaan kykyä ajatella ja tahtoa sekä kykyä tehdä itseään koskevia päätöksiä1. Niin sanotun kompetentin alaikäisen itsemääräämisoikeus vastaa laajuudeltaan täysi-ikäisen itsemääräämisoikeutta. Itsemääräämisoikeuden rajoittamista sekä pakon käyttöä sosiaali- ja terveydenhuollossa voidaan tarkastella kahdelta eri kannalta. Toisaalta voidaan tarkastella henkilön määräämistä hoitoon tai sijoittamista sijaishuoltoon hänen tahdostaan riippumatta ja toisaalta pakon käyttöä hoidon tai sijoituksen aikana. Tahdosta riippumattomasta hoidosta säädetään Suomen lainsäädännössä, mielenterveystyötä, päihdehuoltoa, kehitysvammahuoltoa sekä tartuntatauteja sääntelevässä lainsäädännössä ja sijoittamisesta sijaishuoltoon lastensuojelua sääntelevässä lainsäädännössä. Alaikäisen oikeudellista asemaa tarkasteltaessa näistä keskeisiä ovat lastensuojelu- sekä mielenterveyslaki.
Kokoelmat
  • Pro gradut [3939]
LUC kirjasto | Lapin yliopisto
lauda@ulapland.fi | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatAsiasanatUusimmatYksikköOppiaineJulkaisijaSarjaSivukartta

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
LUC kirjasto | Lapin yliopisto
lauda@ulapland.fi | Saavutettavuusseloste