Lapsen etu huoltoratkaisuissa
Siivola, Sirkka-Liisa (2009)
There are no files associated with this item.
Siivola, Sirkka-Liisa
Lapin yliopisto
2009
openAccess
Tiivistelmä
Tutkimustyöni kokoavana tavoitteena oli lainopillisella lähestymistavalla selvittää, millainen sisältö lapsen edulla voimassa olevan oikeuden mukaan on huoltoa koskevassa ratkaisussa, sekä millä tavoin ja missä laajuudessa menettelemällä viranomainen kykenisi parhaalla mahdollisella tavalla huomioimaan lapsen edun häntä koskevassa päätöksenteossa huoltoa ratkaistaessa.
Tutkielmassa tarkastellaan lapsen etua ja sen ulottuvuuksia, lapsen huoltokysymyksiä, lapsen edun selvittämistä, sekä eturistiriitoja, joita lapsen huoltoa ratkaistaessa voi ilmetä niin lapsen, hänen huoltajiensa, viranomaisen kuin lapsen omien oikeuksienkin välillä. Eturistiriitoja on tarkasteltu intressipunninnan avulla. Aiheen kannalta keskeisimmät säädökset ovat lapsenhuoltolaki, sosiaalihuollon asiakaslaki sekä perustuslaki, jonka myötä perusoikeuksien vaikutus ulottuu sekä lainsäädäntö- että käytännön soveltamistoimintaan. Kansainvälisistä säädöksistä merkitystä saa erityisesti lapsen oikeuksia koskeva yleissopimus, jonka artikla 3 mukaan lapsen etu on otettava ensisijaisesti huomioon kaikissa lasta koskevissa toimissa. Tutkielman kanta on pääosin vallitsevaan oikeuslähdeoppiin perustuvan oikeudellisen harkinnan tulosta, mutta sitä tukee lisäksi reaalisten näkökohtien huomioiminen perusoikeusmyönteisesti tilanneherkkyyttä osoittavassa oikeudellisessa harkinnassa.
Yksilöllinen lapsen etu yleensä sivuuttaa, tai ainakin kaventaa, vanhemman oikeuden. Ennen sitä edellytetään luonnollisesti huolellista tilannekohtaista punnintaa vastakkain olevista oikeuksista. Tähän päätelmään johtaa erityisesti oletus, että puhuttaessa lapsen edusta, sen sisältönä ovat turvallisuusnäkökohdat. Jos taas lapsen edulla tarkoitetaan pikemminkin lapsen tahtoa, se saattaa tietyissä tapauksissa joutua sivuutetuksi, koska on toisen suuntainen kuin lapsen oikeus tulla suojelluksi. Lapsen etua arvioitaessa on kuitenkin aina huomioitava muidenkin oikeudet, ja pyrittävä kaikkien oikeuksien mahdollisimman hyvään toteutumiseen.
Tiivistetysti voidaan todeta, että lapsen etu huoltoratkaisuissa on yksilöllinen ja toimiva ratkaisu, josta huoltaja kantaa vastuuta ja johon huoltaja kykenee sitoutumaan täysin. Lapsen etua selvitettäessä tulisi lapselle aina antaa mahdollisuus mielipiteensä ja tahtonsa ilmaisemiseen, vaikka lapsen edun mukaisen ratkaisun löytämiseksi siitä jouduttaisiin poikkeamaan. Kysymys on lapsen mahdollisuudesta käyttää osallistumisoikeuttaan. Lapsen etu on aina aikuisen vastuulla.
Tutkielmassa tarkastellaan lapsen etua ja sen ulottuvuuksia, lapsen huoltokysymyksiä, lapsen edun selvittämistä, sekä eturistiriitoja, joita lapsen huoltoa ratkaistaessa voi ilmetä niin lapsen, hänen huoltajiensa, viranomaisen kuin lapsen omien oikeuksienkin välillä. Eturistiriitoja on tarkasteltu intressipunninnan avulla. Aiheen kannalta keskeisimmät säädökset ovat lapsenhuoltolaki, sosiaalihuollon asiakaslaki sekä perustuslaki, jonka myötä perusoikeuksien vaikutus ulottuu sekä lainsäädäntö- että käytännön soveltamistoimintaan. Kansainvälisistä säädöksistä merkitystä saa erityisesti lapsen oikeuksia koskeva yleissopimus, jonka artikla 3 mukaan lapsen etu on otettava ensisijaisesti huomioon kaikissa lasta koskevissa toimissa. Tutkielman kanta on pääosin vallitsevaan oikeuslähdeoppiin perustuvan oikeudellisen harkinnan tulosta, mutta sitä tukee lisäksi reaalisten näkökohtien huomioiminen perusoikeusmyönteisesti tilanneherkkyyttä osoittavassa oikeudellisessa harkinnassa.
Yksilöllinen lapsen etu yleensä sivuuttaa, tai ainakin kaventaa, vanhemman oikeuden. Ennen sitä edellytetään luonnollisesti huolellista tilannekohtaista punnintaa vastakkain olevista oikeuksista. Tähän päätelmään johtaa erityisesti oletus, että puhuttaessa lapsen edusta, sen sisältönä ovat turvallisuusnäkökohdat. Jos taas lapsen edulla tarkoitetaan pikemminkin lapsen tahtoa, se saattaa tietyissä tapauksissa joutua sivuutetuksi, koska on toisen suuntainen kuin lapsen oikeus tulla suojelluksi. Lapsen etua arvioitaessa on kuitenkin aina huomioitava muidenkin oikeudet, ja pyrittävä kaikkien oikeuksien mahdollisimman hyvään toteutumiseen.
Tiivistetysti voidaan todeta, että lapsen etu huoltoratkaisuissa on yksilöllinen ja toimiva ratkaisu, josta huoltaja kantaa vastuuta ja johon huoltaja kykenee sitoutumaan täysin. Lapsen etua selvitettäessä tulisi lapselle aina antaa mahdollisuus mielipiteensä ja tahtonsa ilmaisemiseen, vaikka lapsen edun mukaisen ratkaisun löytämiseksi siitä jouduttaisiin poikkeamaan. Kysymys on lapsen mahdollisuudesta käyttää osallistumisoikeuttaan. Lapsen etu on aina aikuisen vastuulla.
Kokoelmat
- Pro gradut [4083]