Vireilläolevia asioita koskeva yleisöjulkisuus kunnan viranomaisessa
Mikkonen, Kalevi (2006)
Mikkonen, Kalevi
Lapin yliopisto
2006
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201011291073
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201011291073
Tiivistelmä
Kunta on perustuslain 121 §:ssä institutionalisoitu itsehallinnollinen yksikkö, jonka tarkemmista perusteista ja keskeisistä toimintaperiaatteista on säädetty kuntalaissa. Lisäksi kunnan eri viranomaisten tehtävistä ja toiminnasta säädellään useissa erityslaeissa. Samoin kunnan viranomaisen sekä tiedottamista että salassapitoa koskevia säännöksiä on lukuisissa erityislaeissa. Kunnan viranomaisen osittain toiminnallisesti eriytetyt päätöksentekoprosessit toimielimen ja viranhaltijan välillä sekä tavoitteet hyvin toimivasta ja tehokkaasta hallinnosta antavat omat ulottuvuutensa käyttää harkintavaltaa hallintoasian vireillä olon aikaisissa valmisteluasiakirjoissa ja muussakin tiedottamisessa.
Kunnan asukkaiden ja tiedotusvälineiden mielenkiinto hallintoasioiden valmistelua kohtaan on perusteltua, koska hallintopäätöksien lopullinen muoto ratkennee pitkälti jo valmisteluvaiheessa. Viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain (julkisuuslaki, 621/1999) tarkoitus on viranomaiselle asetettujen velvollisuuksien - avoimuuden ja hyvän tietohallinnon - kautta mahdollistaa yksilöiden ja yhteisöjen julkisen vallan ja julkisten varojen käytön valvonta, vapaa mielipiteiden muodostuminen, julkisen vallan käyttöön vaikuttaminen sekä kansalaisten omien etujen ja oikeuksien valvonta. Vireilläolevia asioita koskeva yleisöjulkisuus on usein kunnan viranomaisen harkinnassa. Kuitenkin lähtökohtana tulisi myös vireilläolon aikaisessa yleisöjulkisuudessa olla avoimuus ja julkisuusperiaatteen mukainen toiminta, jossa tietojen saantia rajoitetaan vain silloin kuin siihen on lainmukainen ja suojattavan edun esimerkiksi yksityiselämän tai liike- tai ammattisalaisuuden vuoksi laissa säädetty peruste. Viranomaisen oikeudellinen virkavastuu liittyy virkamiehen tehtäviin ja julkisen vallan käyttöön. Viranomaisen lainvastaisuudet ja laiminlyönnit tehtävissä tai virkavelvollisuuksissa voivat johtaa erilaisiin hallinto-, rikos- tai vahingonkorvausoikeudellisiin seuraamuksiin.
Tutkimuskysymys on kiteytettävissä seuraavasti: Minkälaisista oikeudellisista lähtökohdista kunnan viranomainen voi käyttää yleisöjulkisuuteen liittyvää harkintavaltaa hallintoasian vireilläolon aikana? Yleisöjulkisuuden kohteena on viranomaisen hallussa tai määrättävissä oleva tieto tallennusmuodosta riippumatta ja viranomaisen tietohallinto. Kysymys on osaltaan julkisesta vallan käytöstä ja sen valvonnan edellytyksistä, osaltaan kansalaisten omien etujen ja oikeuksien ajamisen perusteista, informaation saatavuudesta, silloin kun päätösvaihtoehdot ovat vielä pohdittavina. Tämän julkisoikeudellisen ja lainopillisen tutkimuksen tarkoituksena on normien tulkinnalla ja systematisoinnilla hakea vastauksia vireillä olevan hallintoasian yleisöjulkisuuden määräytymisperusteisiin, kun viranomaisen toimii säädöksien sekä osaksi lainsäädäntöämme (hallintolaki, 434/2003) liitettyjen hyvän hallinnon oikeusperiaatteiden mukaisesti.
Kunnan asukkaiden ja tiedotusvälineiden mielenkiinto hallintoasioiden valmistelua kohtaan on perusteltua, koska hallintopäätöksien lopullinen muoto ratkennee pitkälti jo valmisteluvaiheessa. Viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain (julkisuuslaki, 621/1999) tarkoitus on viranomaiselle asetettujen velvollisuuksien - avoimuuden ja hyvän tietohallinnon - kautta mahdollistaa yksilöiden ja yhteisöjen julkisen vallan ja julkisten varojen käytön valvonta, vapaa mielipiteiden muodostuminen, julkisen vallan käyttöön vaikuttaminen sekä kansalaisten omien etujen ja oikeuksien valvonta. Vireilläolevia asioita koskeva yleisöjulkisuus on usein kunnan viranomaisen harkinnassa. Kuitenkin lähtökohtana tulisi myös vireilläolon aikaisessa yleisöjulkisuudessa olla avoimuus ja julkisuusperiaatteen mukainen toiminta, jossa tietojen saantia rajoitetaan vain silloin kuin siihen on lainmukainen ja suojattavan edun esimerkiksi yksityiselämän tai liike- tai ammattisalaisuuden vuoksi laissa säädetty peruste. Viranomaisen oikeudellinen virkavastuu liittyy virkamiehen tehtäviin ja julkisen vallan käyttöön. Viranomaisen lainvastaisuudet ja laiminlyönnit tehtävissä tai virkavelvollisuuksissa voivat johtaa erilaisiin hallinto-, rikos- tai vahingonkorvausoikeudellisiin seuraamuksiin.
Tutkimuskysymys on kiteytettävissä seuraavasti: Minkälaisista oikeudellisista lähtökohdista kunnan viranomainen voi käyttää yleisöjulkisuuteen liittyvää harkintavaltaa hallintoasian vireilläolon aikana? Yleisöjulkisuuden kohteena on viranomaisen hallussa tai määrättävissä oleva tieto tallennusmuodosta riippumatta ja viranomaisen tietohallinto. Kysymys on osaltaan julkisesta vallan käytöstä ja sen valvonnan edellytyksistä, osaltaan kansalaisten omien etujen ja oikeuksien ajamisen perusteista, informaation saatavuudesta, silloin kun päätösvaihtoehdot ovat vielä pohdittavina. Tämän julkisoikeudellisen ja lainopillisen tutkimuksen tarkoituksena on normien tulkinnalla ja systematisoinnilla hakea vastauksia vireillä olevan hallintoasian yleisöjulkisuuden määräytymisperusteisiin, kun viranomaisen toimii säädöksien sekä osaksi lainsäädäntöämme (hallintolaki, 434/2003) liitettyjen hyvän hallinnon oikeusperiaatteiden mukaisesti.
Kokoelmat
- Pro gradut [4124]