Potilaan itsemääräämisoikeus psykiatrisessa tahdonvastaisessa lääkehoidossa

Abstract

Psykiatrinen tahdonvastainen lääkehoito tarkoittaa syvää kajoamista potilaan henkilökohtaiseen koskemattomuuteen. Kysymys on potilaan perus- ja ihmisoikeuksiin puuttumisesta, mutta samalla huolehtimisvelvollisuudesta, jos potilas ei itse kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa. Näiden intressien tasapaino on perusoikeuskysymys ja harkitusti punnittava lievimmän puuttumisen periaatetta noudattaen. Psykiatrisen tahdonvastaisen lääkehoidon on oltava asianmukaista ja tehokasta sekä sopivassa suhteessa perusteltuun tavoitteeseen ja päämäärään, johon potilaan hoitamisessa pyritään. Hoitotoimen tarpeellisuus ja välttämättömyys on arvioitava erityisesti potilaan etujen ja oikeuksien kannalta. Ne eivät saa sisältää potilaan oikeuden rajoittamista tai potilaaseen kohdistuvaa pakkoa enempää, kuin on välttämätöntä.

Jokainen potilaan perusoikeusloukkaus on oikeutettava erikseen ja siksi perusoikeusloukkauksia ei voida sopia etukäteen. Psykiatrinen tahdonvastainen lääkehoito on suoritettava mahdollisimman turvallisesti ja potilaan ihmisarvoa kunnioittaen. Toimenpiteeseen voidaan ryhtyä vain sillä edellytyksellä, että toimenpiteen suorittamatta jättäminen vakavasti vaarantaa potilaan itsensä tai muiden terveyttä tai turvallisuutta. Tällä hetkellä psykiatrisen potilaan oikeusturva on riittämätön tarkkailun ja tahdosta riippumattoman hoidon aikana. Koska tahdonvastaisessa lääkehoidoissa ja muissa siihen rinnastettavissa hoitotoimissa on kysymyksessä perusoikeusloukkaus, tulisi sääntely olla loukkauksen oikeuttavassa mielenterveyslaissa täsmällisesti ja tarkkarajaisesti edunvalvontaa ja kuulemista velvoittava. Nyt sääntely puuttuu tai on vajaa näiltä osin.

Tutkimus kuuluu lääkintäoikeuden alaan ja menetelmänä käytetään lainoppia. Tutkimuksessa selvitellään itsemääräämisoikeuden sääntelyä psykiatrisessa tahdonvastaisessa lääkehoidossa. Lisäksi tutkimuksessa selvitellään mitkä ovat terveydenhuollon ammattihenkilön oikeudet ja velvollisuudet tässä tematiikassa. Keskeisemmäksi sääntelyksi nousevat perus- ja ihmisoikeudet, mielenterveyslaki, potilaslaki ja terveydenhuollon ammattihenkilölaki.