Ojentamiskeinot ja kurinpitorangaistukset perusopetuksessa

Abstract

Tutkimuksessa tarkastellaan perusopetuksessa käytettäviä ojentamiskeinoja ja kurinpitorangaistuksia, sekä niiden käytön edellytyksiä. Tutkimuksessa selvitetään opettajan, rehtorin ja opetuksen järjestäjän toimivallan laajuutta. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan kurinpitomenettelyä ja oppilaan oikeusturvaa sekä vastuuta omasta käytöksestään. Tutkimuksen keskeisiä säädöksiä ovat perustuslaki, perusopetuslaki sekä hallintolaki. Lasten oikeuksien sopimus on tutkimusta keskeisesti koskettava kansainvälinen säädös. Tutkimus kuuluu julkisoikeuden alaan ja menetelmänä käytetään lainoppia.

Oppilaalle on asetettu perusopetuslaissa velvoitteita, joita hänen tulee noudattaa. Mikäli oppi-las laiminlyö hänelle asetettuja velvoitteita, toisin sanoen käyttäytyy epäasiallisesti, voidaan häntä ojentaa tai rangaista perusopetuslain sallimin keinoin. Epäasiallinen käyttäytyminen on terminä avoin ja sen vuoksi termin määritteleminen tyhjentävästi on mahdotonta. Määritelmä jättää opettajille harkintavaltaa. Ojentamiskeinoja ja kurinpitorangaistuksia perusopetuksessa tarvitaan siihen, että oppilaan epäasialliseen käytökseen voidaan puuttua ja näin taata peruskoulun työrauha.

Perusopetuslaki sisältää rajatun määrän ojentamiskeinoja ja kurinpitorangaistuksia. Perusopetuksessa käytössä olevia ojentamiskeinoja ovat kasvatuskeskustelu, oppilaan määrääminen poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi, jälki-istunto ja opetuksen epääminen jäljellä olevan päivän ajaksi. Lisäksi oppilas, joka ei ole suorittanut kotitehtäviä, voidaan määrätä tekemään niitä koulupäivän päätyttyä. Kurinpitorangaistuksia ovat kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen.

Perusopetuslaki muuttui 1.1.2014 ja sen johdosta opettajien ja rehtoreiden toimivalta laajeni. Muutoksen johdosta opettajien ja rehtoreiden toimivallan laajuus on sillä tasolla, että he pystyvät puuttumaan hyvin peruskoulussa esiintyvään häiriökäyttäytymiseen. Sen sijaan, kurinpitomenettelyssä on parantamisen varaa. Ojentamisen ja kurinpidon menettelylliset seikat eivät ole aina toteutuneet ja sen vuoksi oppilaan oikeusturva on vaarantunut.