”Kiina on maailman suurin kehitysmaa” : Kiinan valtioidentiteetin retorinen analyysi presidentti Hu Jintaon puheista

Abstract

Tutkin pro gradu –tutkielmassani Kiinan valtioidentiteettiä, sellaisena kuin se presidentti Hu Jintaon puheissa näyttäytyy. Tutkielman tavoitteena oli tutkia valtioidentiteetin ulkoista ja sisäistä ulottuvuutta presidentti Hun puheista, ja tuottaa puheista valtioidentiteetin retorinen analyysi. Lisäksi tutkielman tarkoituksena oli lisätä ymmärrystä Kiinasta, sekä sen itseymmärryksestä omasta identiteetistään ja toiminnastaan kansainvälisessä järjestelmässä.

Tutkimusongelman ratkaisemisen ja tutkimuskysymyksiin vastaamisen teoreettisena taustana on käytetty Alexander Wendtin teoretisointia valtioidentiteetistä sekä Paul Ricoeur’n teoretisointia narratiivisesta identiteetistä. Wendtin valtioidentiteetin käsite kuvaa tässä tutkimuksessa valtioidentiteetin ulkoista puolta, kun taas Ricoeur’n narratiivinen identiteetti tavoittaa valtioidentiteetin sisäisen puolen. Analyysi perehtyy siihen, millaisia valtioidentiteetin ja narratiivisen identiteetin ulottuvuuksia Hu Jintaon puheista nousee. Tutkimusaineistoa analysoidaan Chaim Perelmanin esittämän retorisen analyysin keinoin.

Tutkimuksen aineisto koostuu presidentti Hu Jintaon 34 puheesta, jotka hän on pitänyt ensimmäisen presidenttikautensa aikana. Aineistoon on valittu kaikki ne puheet, jotka löytyvät Kiinan ulkoministeriön Internet-sivuilta suoraan englanniksi käännettynä. Puheista nousevia Kiinan valtioidentiteetin ulottuvuuksia on analysoitu seitsemässä Wendtin ja Ricoeur’n teoretisointien kategoriassa. Näiden kautta olen tutkinut Hu Jintaon retorista tapaa rakentaa argumentaation keinoin yhteistä identiteettiä, tyyppi-identiteettiä, rooli-identiteettiä ja kollektiivista identiteettiä sekä kuvailla Kiinan ”minuutta”, Kiinalle tärkeitä asioita ja Kiinan tulevaisuuden suuntaa.

Tutkimuksen tuloksena aineistosta nousevat esiin muun muassa Kiinan sotahistoria, Taiwanin kysymys, tieteellisen kehityksen ideologiaan nojaava sosialistinen ja harmoninen yhteiskunta sekä puhe maailman suurimmasta kehitysmaasta, joka on samalla maailmantalouden moottori ja globaalin rauhan puolestapuhuja. Aineistosta nousee esiin myös ihmiskunnan kehitykseen suuresti vaikuttava Kiina, joka arvostaa kehitystä, taloutta ja harmoniaa, ja joka on jatkossakin sitoutunut sosialismiin kiinalaisin piirtein. Hun argumentaationsa tukena käyttämät keinot ovat laajoja ja monipuolisia, mutta selkeimmin argumentaatiokeinona nousevat esiin syyseuraussuhteisiin perustuvat peräkkäisyyssiteet.