Oikeudenmukaista ja hyvinvointia tuottavaa : analyysi globaalidemokratiavaatimuksen perusteluista Maailman sosiaalifoorumin kontekstissa

Abstract

Pro gradu -tutkielmani aihe on globaalidemokratiakeskustelu Maailman sosiaalifoorumin kontekstissa. Maailman sosiaalifoorumin peruskirjaan pohjautuva taustaolettamukseni on, että foorumitoimijat jakavat keskenään näkemyksen globaalidemokratiasta hyvänä ja tavoiteltavana asiana ja osallistumalla Maailman sosiaalifoorumiprosessiin he toimivat aktiivisesti globaalidemokratian puolesta.

Tutkielmassani olen selvittänyt diskurssianalyyttisin keinoin, miten foorumitoimijat perustelevat yhteisesti jakamansa globaalidemokratiavaatimuksen. Aineistona olen käyttänyt Maailman sosisaali-foorumin yhteydessä vuosina 2001-2009 pidettyjä temaattisten työpajojen ja seminaarien loppupuheenvuoroja ja aloitteita, jotka liittyvät globaalidemokratiakeskusteluun. Olen muodostanut aineistosta viisi perustelukokonaisuutta, eli diskurssia, joiden kautta Maailman sosiaalifoorumitoimijat näkemykseni mukaan perustelevat globaalidemokratiaa vaativan argumentaatiopositionsa. Nimesin diskurssit ongelmadiskurssiksi, oikeudenmukaisuusdiskurssiksi, vallanrajoitusdiskurssiksi, hyvin-vointidiskurssiksi ja suvereniteettidiskurssiksi. Ongelmadiskurssissa globaalidemokratiavaatimus perustellaan nykyisestä globaalihallintajärjestelmästä seuranneiden ongelmien kautta, oikeudemukaisuusdiskurssissa vedotaan moraaliin ja ihmisten lähtökohtaiseen tasa-arvoisuuteen, vallanrajoitusdiskurssissa tarpeeseen rajoittaa vallankäytön mahdollisuuksia, hyvinvointidiskurssissa globalidemokratian arvoon yleisen hyvän tuottajana ja suvereniteettidiskurssissa puolestaan mahdollisuuteen säilyttää globaaliin järjestelmään osallisten itsemääräämisoikeus.

Tutkielman teoreettisen viitekehyksen muodostaa globaalihallintaan ja globalisaation aikakauden demokratiaproblematiikkaan liittyvä yhteiskuntatieteellinen teoriakeskustelu keskeisimmän teoreettisen käsitteen ollessa globaalidemokratia. Ymmärrän globaalidemokratian Antiikin Kreikasta alkaneen demokratiaprosessin kehittymässä olevana uutena vaiheena erottaen siten toisistaan nykymuotoisen demokratian globalisaation ja uuden globaalidemokratian käsitteen luomisen.