Valtiosuvereniteetin yhteisömentaalinen aspekti : suvereniteetin kollektiivinen ymmärtäminen ja tuottaminen Suomen ilmatilaloukkausten käsittelyn yhteydessä vuonna 2005

Abstract

Toukokuussa 2005 paljastuneet venäläisten sotilaslentokoneiden tekemät Suomen ilmatilan loukkaukset aiheuttivat voimakkaan julkisen reaktion Suomessa. Kohun seurauksena Suomen valtiosuvereniteetti ilmeni kansainvälisessä järjestelmässä voimakkaasti. Suomen alueellisen koskemattomuuden loukkauksia on sattunut historian saatossa aiemminkin, mutta julkista keskustelua niistä ei kuitenkaan ole käyty. Tämän pro gradu -työn tarkoitus on selvittää, miksi ilmatilaloukkaukset aiheuttivat yhteisöllisen kohun ja ilmensivät valtiosuvereniteettia vuonna 2005, mutta aiemmat alueloukkaukset eivät sitä tehneet. Perinteisestä valtiokeskeisestä suvereniteettikäsityksestä poiketen kysymystä lähestytään tarkastelemalla yhteisöä suvereniteetin osana ja yhteisön käsitystä valtion suvereniteetista.

Ilmatilaloukkauksia käsittelevät lehdistökirjoitukset muodostavat tutkimuksen aineiston. Metodologisen hermeutiikan avulla teksteistä on tulkittavissa, mitä tekstit kokonaisuudessaan kertovat suomalaisten kollektiivisesta käsityksestä valtion suvereniteetista ja sen olemuksesta. Hypoteesinomainen avaus on, että ilmatilaloukkauksiin reagointia sekä valtiosuvereniteetin ilmenemistä voidaan selittää paremmin huomioimalla yhteisö valtiosuvereniteetin osatekijänä. Avausta todennetaan tarkastelemalla kollektiivisten käsitysten syntyä, lehdistön yhteiskunnallista asemaa sekä jälkimodernia käsitystä suvereniteetista ja rajoista. Ilmatilaloukkausten viitekehyksessä tarkastellaan yhteisön asemaa valtion suvereniteetin ja rajojen tuottamisessa sekä yhteisöllisen suvereniteettikäsityksen vaikutuksia valtiosuvereniteetin ilmenemiseen kansainvälisessä järjestelmässä.

Suomalaisen yhteisön voimistuneen suvereniteettikäsityksen sekä suvereniteetin ilmenemiseen kohdistuneiden odotusten myötä ilmatilaloukkauksiin reagoitiin voimakkaasti vuonna 2005. Yhteisön kollektiivinen suvereniteettikäsitys ja sen suhteellisuus osaltaan selittävät, minkä vuoksi aiemmat alueloukkaukset eivät ole ilmentäneet Suomen valtiosuvereniteettia. Aineiston hermeneuttiseen tulkintaan perustuen yhteisön todetaan osallistuvan valtiosuvereniteetin tuottamisprosessiin.