Tapaustutkimus kansainvälisten suhteiden mediateorioista : Helsingin Sanomien ja Kansan Uutisten kirjoitukset Pohjois-Irlannista vuosina 1971 ja 1998 sekä Etelä-Afrikasta vuosina 1976 ja 1991

Abstract

Pro gradu – tutkielmassani tarkastelen kahta erillistä ulkomailla tapahtunutta konfliktia ja niihin liittyneitä muita tapahtumia ja näihin asioihin liittynyttä kirjoittelua Helsingin Sanomissa ja Kansan Uutisissa 1970- ja 1990-luvuilla. Ensimmäisessä tutkimuskohteessani tarkastelen kirjoituksia Pohjois-Irlannin eri uskontokuntien välisistä levottomuuksista, jotka olivat kiihkeimmillään 1970-luvun alussa. Tutkimuskohteen toisella tarkastelukaudella vuonna 1998 levottomuudet saatiin taas virallisesti loppumaan osapuolten allekirjoittamalla rauhansopimuksella. Toisena tutkimuskohteenani ovat kirjoitukset liittyen Etelä-Afrikkaan ja sen apartheid-politiikkaan sekä kyseisen politiikan vastustamiseen vuonna 1976 ja järjestelmän purkuprosessiin vuonna 1991.

Tutkielmani on tapaustutkimus kansainvälisten suhteiden mediateorioista. Työtäni ohjaavia tärkeimpiä teoreettisia viitekehyksiä ovat toimijuuden käsite, vallitsevan hegemonian teoria, kriittiset viestintäteoriat sekä näkemykset median tehtävissä demokraattisessa yhteiskunnassa. Olen käynyt läpi lehtiartikkeliaineiston erittelemällä teksteistä toimijuudet sekä kirjoitusten teemat kvantitatiivisesti, ja näin tutkinut löydöksiäni eri viestintäteorioiden näkökulmasta. Olen tarkastellut tekstejä myös Suomen ulkopolitiikan linjojen valossa. Työssäni olen tehnyt myös sanatason tulkintaa. Tällöin olen esimerkiksi etsinyt kirjoituksista tiettyjä vähätteleviä ilmaisuja, jotka saattavat kertoa suomalaisen yhteiskunnan asenteista esimerkiksi erilaisten uskontokuntien ja etnisten ryhmien suhteen.

Tutkielmassani olen tullut siihen tulokseen, että toimijuuksien suhteen kumpikaan lehti ei varsinaisesti nostanut toista osapuolta merkittävästi esille. Vallitsevan hegemonian teoria tukee näkemystäni siitä, että Helsingin Sanomat oli aineiston perusteella aina hyvin lähellä Suomen ulkopoliittisia linjoja vasemmistolaisen Kansan Uutisten kritisoidessa maamme ulkopolitiikkaa ja näin sen voi katsoa toimivan kauempana vallitsevasta hegemoniasta. Helsingin Sanomat täytti taas puutteistaan huolimatta Kansan Uutisia paremmin tiedotusvälineille katsotut tehtävät demokratiassa, mutta lehden erityinen puute on kritiikittömyys vallanpitäjiä kohtaan. Mielenkiintoista oli myös, että Helsingin Sanomista on löydettävissä eräänlainen katolilaisvastainen jatkumo, joka on erityisen vahva 1970-luvulla, mutta jatkuu jossakin määrin vielä myös 1990-luvun aineistossa.