Eurooppa ytimessä : suomalaisen ydinvoimakeskustelun Eurooppa-retoriikkaa 2005-2010

Abstract

Tutkimuksessa vastataan suomalaisessa energiapoliittisessa keskustelussa virinnyttä kamppailua ydinvoimasta. Erityisenä kiinnostuksenkohteena on ydinvoimakeskusteluun osallistuvien intressi ryhmien käyttämä Eurooppa-retoriikkaa. Tutkimuksessa otetaan tulkinnallinen lähestymistapa, jolla pyritään tavoittamaan Euroopalle annettuja rooleja keskustelussa, Eurooppa-retoriikalla ajettuja intressejä sekä ymmärrystä retoriikan kohteesta eli sen yleisöstä.

Tutkimuksen teoreettis-metodologinen rakenne perustuu Kenneth Burken esittelemään dramatistiseen retoriikan tulkintaan ja Chaim Perelmanin työhön uuden retoriikan parissa. Tutkimuksen metodologiassa kiinnitettään huomiota lähteissä keskeisiksi nouseviin retorisiin tapahtumiin, joiden retorista sisältöä tulkitaan Kenneth Burken kehittämän dramatistisen pentadin ja Perelmanin argumenttien rakenne-analyysin avulla. Aineistona tutkimuksessa käytetään teoksia komissaari Olli Rehniltä, kansalaisaktiivi Ulla Klötzeriltä ja professori Erkki Pulliaiselta. Kirjoitukset Helsingin Sanomissa ja Suomen Kuvalehdessä Suomen edustavat tiedotusvälineitä. Kansalais- ja etujärjestöjen materiaaleina on Greenpeace Suomi / Nordic nimissä kirjoitettu materiaali sekä Atomiteknillisen Seuran esitteet vuosilta 2006 ja 2010.

Aineistoanalyysin perusteella tutkimuksessa tullaan tulokseen, että suomalaisessa ydinvoimakeskustelussa Euroopalla on keskeinen asema. Euroopan keskeisimmäksi rooliksi muodostuu Suomelle tärkein viiteryhmä, johon suomalaiset haluavat kuulua tavalla tai toisella. Suhde tähän viiteryhmään on kuitenkin vaihtelevampi. Tiivistettynä, suomalaiset ydinvoimamyönteiset tahot kehittävät narratiivin Euroopasta, jossa Suomen ydinvoiman lisärakentaminen muokataan tarkoittamaan suomalaisten kykyä tunnistaa tosiasiat, tahtoa toimia pragmaattisesti välttämättömyyden edessä ja johtajuutta tärkeimmässä viiteryhmässään eli Euroopassa, jota kuvataan harhautuneen idealistiseksi kohtalokkaitten uhkien edessä. Ydinvoiman vastustajat käsittelevät Eurooppaan hajanaisemmin mutta suhtautumiset voidaan jaotella kahteen keskeiseen lajiin. Ensimmäinen laji on suhtautuminen Eurooppaan uusiutuvien energialähteiden esimerkkialueen, josta olisi toivottavaa ottaa esimerkkiä. Toinen laji narratiivit Euroopasta suurteollisuuden intressejä ajavana uhkana.

Ydinvoimakeskustelu on keskeisesti yhteydessä suomalaisten identiteettiin ja kamppailua käydään ydinvoiman lisäksi siitä, millaiseksi tuon identiteetin sisältö muodostuu tulevaisuudessa. Tämä energiapolitiikan suhde voidaan myös laajentaa koskemaan länsimaisten kehittyneiden yhteiskuntien kansallisia identiteettejä yleensä.

This thesis deals with the conflict about nuclear that has risen in the wider context of energy politics. The specific concern here is the use of European rhetoric by interest groups participating in the debate. With an interpretive approach, the thesis approaches the specific ways in which Europe is used in the debate, what kind of interest are pursued with its use and what assumptions are made about the rhetoric’s audience. The theory and methodology are based on the works of Kenneth Burke on dramatist interpretation of rhetoric and on Chaim Perelman’s work on argument-analysis. The methodology is based on analysis of rhetorical events through the use of Burke’s dramatic pentad and Perelman’s structural analysis of argument.

Material under analysis consists of books by commissioner Olli Rehn, activist Ulla Klötzer and Professor Erkki Pulliainen. Articles and other writings in Helsingin Sanomat and Suomen Kuvalehti represent material from the media. Finally Greenpeace Finland / Nordic and Finnish Nuclear technology Society’s material offers insight into nongovernmental organization rhetoric.

Based on the analysis, the thesis comes to the conclusion that Europe has a central position in the Finnish nuclear debate. The central role that emerges for Europe is that of the most important reference group for Finland. The actual relationship to the reference group varies from group to group. To summarize, pronuclear parties develop a narrative concerning Europe that emphasize the Finnish ability to recognize and accept the realities they face and the ability to pragmatically solve them through nuclear power. Europe is depicted in this narrative as important, yet idealistically aloof reference group. Antinuclear parties have a more dualistic relationship with Europe. On one hand they see it as an important source of examples for alternative energysolution, on the other they see it as a threat controlled by industrial and economic interests.

The nuclear debate in Finland is intrinsically linked with the finnish identity and the debate has as much to do with nuclear power as with the content of that identity now and in the future. This is also extended to be typical state of affairs with advanced western state and their national identities.