"Sehän on sitä, että aamulla on mukava lähteä töihin” : työntekijöiden käsityksiä työhyvinvoinnista ja kokemuksia kuntoremonttikurssista
Mäenalanen, Sari (2011)
There are no files associated with this item.
Mäenalanen, Sari
Lapin yliopisto
2011
openAccess
Tiivistelmä
Tutkielma on osatutkimus Inhimillisesti tehokas sairaala – hankkeen käynnistämää työhyvinvointi-intervention vaikuttavuuden arviointitutkimusta. Tässä tutkielmassa selvitettiin Lapin sairaanhoitopiirin työntekijöiden kokemuksia työhyvinvointi-intervention vaikutuksista heidän työhyvinvointiinsa. Tutkielman aineisto hankittiin haastattelemalla kymmentä kuntoremonttikurssille osallistunutta työntekijää kolme kuukautta kurssin päättymisen jälkeen. Kuntoremonttikurssi toteutettiin vuonna 2010 Lapin urheiluopistolla ja siihen osallistui 20 Lapin sairaanhoitopiirin työntekijää. Haastatteluaineiston perusteella arvioitiin intervention vaikutuksia suhteessa sille annettuihin tavoitteisiin. Aineisto käsittely tapahtui teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla ja teoreettisena lähtökohtana käytettiin realistisen arvioinnin lähestymistapaa.
Tutkielmassa kartoitettiin kuntoremonttikurssille osallistuneiden käsityksiä työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä sekä työhyvinvoinnin kehittämisestä. Haastateltavat arvioivat intervention vaikutuksia työhyvinvointiinsa verraten sitä kuntoremonttia edeltävään tilanteeseen. Tulosten mukaan työhyvinvointi ei muuttunut intervention jälkeen. Positiivisia muutoksia havaittiin liikunta-aktiivisuudessa sekä painonhallinnassa. Psyykkinen vireys kohosi lähes kaikilla interventioon osallistuneilla ja työssä jaksaminen parani ainakin hetkellisesti. Yksilöllisyys ja jatkuvuus tulisi ottaa huomioon kuntoremonttikurssien toteutuksessa. Tulosten mukaan työhyvinvointia kehitettäessä huomiota tulisi kiinnittää työntekijän työkyvyn lisäksi työyhteisön vuorovaikutukseen, työn organisointiin sekä johtamisen tasapuolisuuteen.
Tutkielmassa kartoitettiin kuntoremonttikurssille osallistuneiden käsityksiä työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä sekä työhyvinvoinnin kehittämisestä. Haastateltavat arvioivat intervention vaikutuksia työhyvinvointiinsa verraten sitä kuntoremonttia edeltävään tilanteeseen. Tulosten mukaan työhyvinvointi ei muuttunut intervention jälkeen. Positiivisia muutoksia havaittiin liikunta-aktiivisuudessa sekä painonhallinnassa. Psyykkinen vireys kohosi lähes kaikilla interventioon osallistuneilla ja työssä jaksaminen parani ainakin hetkellisesti. Yksilöllisyys ja jatkuvuus tulisi ottaa huomioon kuntoremonttikurssien toteutuksessa. Tulosten mukaan työhyvinvointia kehitettäessä huomiota tulisi kiinnittää työntekijän työkyvyn lisäksi työyhteisön vuorovaikutukseen, työn organisointiin sekä johtamisen tasapuolisuuteen.
Kokoelmat
- Pro gradut [3934]