Tarkkaavuuden haasteet, hyvinvointi ja ADHD-liiton toiminta

Abstract

Tämän tutkimuksen yhtenä tavoitteena oli tarkastella ADHD-oireisten (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö) henkilöiden ja heidän läheistensä kokemaa hyvinvointia ja hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä niiden henkilöiden arvioimana, joita ADHD läheisesti koskettaa. Toisena tavoitteena oli selvittää ADHD-liiton ja sen jäsenyhdistysten toimintojen merkitystä ja mahdollisia kehittämistarpeita. Kolmantena tarkastelun kohteena käsiteltiin sosiaalisen pääoman suhdetta järjestötoimintaan ja ADHD:hen. Tutkimuksen sisältämät kaksi aineistoa kerättiin kyselytutkimuksena. Yhdistyskyselyyn vastasi 16 ADHD-liiton jäsenyhdistystä. Laajemmin kohderyhmälle suunnattuun järjestökyselyyn vastasi 110 henkilöä, joista 79 vastaajaa ilmoitti ADHD:n ilmenevän joko perheenjäsenellään, itsellään tai molemmilla. Järjestökyselyyn vastasi myös esimerkiksi ammatin kautta aiheesta kiinnostuneita.

Tulosten perusteella ADHD-oireisten ja heidän läheistensä hyvinvointi koettiin pääosin kohtalaiseksi tai huonoksi. Nuorten ja aikuisten hyvinvointi koettiin heikommaksi kuin lasten tilanne. Tiedon lisäämisen ja myönteisen asenneilmapiiriin vahvistamisen sekä oppimisympäristöjen huomioimisen koettiin vaikuttavan keskeisesti hyvinvointia edistävästi. Palvelujärjestelmässä tulisi kiinnittää huomiota hyvinvointia vahvistaviin, ehkäiseviin, ja varhaisen tuen palveluihin korjaavien ja raskaampien toimenpiteiden sijaan. Tukitoimien saatavuuteen, oikea-aikaisuuteen, jatkuvuuteen ja asiakkaan sekä hänen perheensä kokonaisvaltaiseen huomioimiseen kaivattiin parannusta. Kuntoutuksellisilla tukimuodoilla ja järjestöjen tarjoamalla vertaistukitoiminnalla koettiin olevan tärkeä hyvinvointia edistävä rooli. ADHD-oireisten nuorten ja aikuisten kohdalla nähtiin olennaiseksi edistää opiskelumahdollisuuksia ja työelämään pääsemistä sekä siihen kiinnittymistä.

Molemmissa aineistoissa ADHD-liiton ja sen jäsenyhdistysten toiminnot koettiin tärkeiksi. Yhdistyksissä korostuu yhdessä olemiseen, osallisuuteen, vapaaehtois- ja vertaistoimintaan kuuluvat toiminnan areenat. Liitossa tärkeitä alueita ovat neuvonta ja ohjaus, tiedon välittäminen, vaikuttamistoiminta, yhteistyö valtakunnan tasolla, kuntoutustoiminta, vertais- ,vapaaehtois- ja yhdistystoiminnan tukeminen. Järjestötoiminnan kehittämistarpeet liittyvät muun muassa siihen, miten toiminta tehdään tunnetummaksi, miten ihmisiä saadaan aktiivisemmin mukaan toimintaan ja miten olemassa olevat resurssit ja voimavarat saadaan keskitettyä ja riittämään. Toimintaympäristöjen ja ihmisten mielenkiinnon kohteiden muuttuessa tarkoituksenmukaista olisi lisäksi pohtia, miten järjestöihin perinteisesti liitetyt toiminnan muodot voisivat toteutua uudella tavalla ja mahdollisesti kevyempien hallinnollisten rakenteiden avulla. Tuloksista ilmeni, että esimerkiksi vertaistuki ja tiedonsaanti koettiin tärkeänä, mutta ihmisten voimavarat tai kiinnostuneisuus eivät välttämättä riitä aktiivisempaan järjestötoimintaan. Vastaajien sosiaalinen pääoma oli yhteydessä siihen, miten kiinnostuneita vastaajat olivat toimimaan järjestössä. Luottamus tukeen oli ADHD-oireisilla heikompaa kuin ei ADHD-oireisilla. Sosiaalinen kanssakäyminen oli runsaampaa niillä vastaajilla, joiden perheenjäsenellä oli ADHD.